Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?
15.5.2025 14:47:05 EEST | Tradenomit | Blogi
Pääministeripuolue kokoomus paljasti viimein todellisen suunnitelmansa koko ay-liikettä vastaan taannoisella hölmöllä kampanjallaan puoliväliriihen päätöksistä. Mediakohua aiheuttaneessa kampanjassa tuotiin esiin esimerkein ansiotuloveron kevennysten vaikutuksia perheisiin. Toisessa kuvassa perheen vanhempi oli liiton jäsen ja toinen puolestaan "ei liiton jäsen". Verohyöty järjestäytyneelle henkilölle oli selkeästi pienempi kuin järjestäytymättömän työntekijän. Epäselväksi jäi, oliko järjestäytymätön kuitenkin työttömyyskassan jäsen. Kassankin voinee arvata.

Ilmeisesti Bottalla maltti petti ja kampanja lähti liikkeelle etupellossa, kun vuoden vaihteeseen on vielä pitkä aika. Arvatenkin jatkoa tälle tematiikalle seuraa loppuvuodesta lukuisten edunvalvontajärjestöjen toimesta, kuten vaikkapa Suomen Yrittäjien, Kauppakamarin ja Elinkeinoelämä EK:n suunnalta. Riemua kun palkansaajakentän kurjistamisesta ja järjestäytymisen heikentämisestä on vaikea kätkeä.
Mainittu kampanja ja puoliväliriihen päätökset olivat vain kirsikka kakun päälle koko hallituskautta tahdittaneisiin uudistuksiin. Kaikkien työelämäheikennysten päälle hallitus katsoi vielä tarpeelliseksi antaa koruttoman viestin palkansaajille. Ammattiliittojen verovähennysoikeuden poistaminen on puhtaasti ideologinen valinta. Kaiken huipennukseksi verovähennysoikeuden poisto ei todennäköisesti kohdistu kaikkiin työnantajajärjestöihin.
Näillä toimilla maan hallitus toteuttaa taustatukijoidensa tahtoa yleissitovuudesta ja -korotuksista luopumiseksi. Tämän mission toteuttamiseksi työnantajajärjestöt ovat lobanneet verovähennysoikeuden poistamisen, sillä sen uskotaan heikentävän järjestäytymistä ja sitä kautta johtavan neuvotteluvoiman vähenemiseen.
Asetelma on käsittämätön. Milloin palkansaajat ovat puuttuneet yritysten ja työnantajien järjestäytymiseen? Päinvastoin - olemme aina kannustaneet yrityksiä järjestäytymään, sillä työelämän kehittäminen tarvitsee useamman osapuolen. Tässä kyllä tulee todistettua vanha sananlasku siitä, että kiittämättömyys on maailman palkka. Ja monelle se olisi konkreettisesti sitä rahapussissakin, ellemme me ammattiliitot olisi neuvotelleet uudet työ- ja virkaehtosopimukset. Alkuperäinen tarjous monessa pöydässä oli pyöreä nolla euroa korotuksiksi, mutta vaikeiden vääntöjen jälkeen seuraavalla kolmivuotiskaudella palkankorotukset ovat keskimäärin 7,8 prosenttia.
Vaikka verovähennysoikeus poistuisikin, kuvamme näyttää selkeästi järjestäytyneen asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevän saaman hyödyn neuvotelluista palkankorotuksista. Jäsenmaksut kuittautuu helposti tulevan kauden korotuksilla. Kysymys kuuluu, koskeeko neuvotellut korotukset tulevaisuudessa kaikkia palkansaajia vai pelkästään heitä, jotka ovat ammattiliittojen jäseniä?
Palkansaajien ja työnantajien välillä on aina ollut erimielisyyksiä, mutta niistä huolimatta yhteinen näkemys on löydetty - kuten kaveruussuhteessa on tapana. Nyt näyttää siltä, että työnantajia edustavat organisaatiot ovat löytäneet uuden kaverin, joiden kanssa moukaroidaan palkansaajakenttää.
Hallituksen ideologisilla päätöksillä voi olla monia peruuttamattomia seurauksia, joita ei selvästikään ole pohdittu ollenkaan. Työnantajalinnakkeessa ja hallituksessa sietäisi miettiä, voiko työelämää kehittää tulevaisuudessa yksipuolisesti ja vain parlamentaarisen päätöksenteon varassa? Vai olisiko järkevämpää tehdä se edelleen yhdessä palkansaajien kanssa?
Näinä aikoina palkansaaja tarvitsee ammattiliittoa enemmän kuin pitkiin aikoihin. Kylmää kyytiä on luvassa lisää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko RantamaulaEdunvalvontajohtaja
Puh:040 832 66 82ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fiLinkit
Olemme tulevaisuuteen katsova, maailman parhaan työelämän ja osaamisen puolesta vaikuttava yhteisö, jonka voima tulee tradenomien monipuolisesta osaamisesta. Olemme sitä, mitä jäsenemme erilaisissa uratilanteissa tarvitsevat: opintojen ja työelämän virkistäjä, mentori, manageri ja tarvittaessa puolustajakin. Toimimme ja viestimme käytännönläheisesti, kunnianhimoisesti ja pilke silmäkulmassa. Niin kuin tradenomit yleensäkin. Muiden korkeakoulutettujen tavoin olemme järjestäytyneet Akavaan ja meitä on lähes 33 000 yhteisössämme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tradenomit
AMK-liitot: Ammattikorkeakoulut eivät ole kauppatavaraa21.5.2026 08:29:16 EEST | Tiedote
Kuuden akavalaisen liiton mielestä ammattikorkeakoulujen itsenäinen asema on uhattuna omistajapolitiikan vuoksi. Yliopistot ovat ostaneet ammattikorkeakouluja kiihtyvällä vauhdilla. Liitot vaativat selkeitä pelisääntöjä ja läpinäkyvyyttä omistusjärjestelyille.
Osaamistason nosto tarvitsee myös verokannustimia25.4.2026 13:07:20 EEST | Tiedote
Osaamistason nostaminen tarvitsee uusia kannustimia kilpailukykymme vahvistamiseksi. Nykyinen verojärjestelmämme ei kannusta riittävästi osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen. Ratkaisuksi Tradenomit ehdottaa verovähennysmallia, joka kattaisi niin lukukausimaksut kuin muun omaehtoisen koulutuksen kustannukset.
SAMOK, IL ja Tradenomit: Ammattikorkeakoulutus on tuottanut osaamista jo 30 vuotta17.4.2026 07:35:14 EEST | Tiedote
Jo 30 vuoden ajan ammattikorkeakoulutus on vastannut työmarkkinoiden tarpeisiin. AMK-koulutus vakinaistui vuonna 1996, ja samalla vakiintui niin nykymuotoiset AMK-tutkinnot, opiskelijakunnat kuin ammatillisen korkeakoulutuksen edunvalvonta. Koko historiansa ajan ammattikorkeakoulutus on ollut jatkuvassa liikkeessä ja on lunastanut paikkansa tärkeänä osana korkeakoulujärjestelmää.
Ammattikorkeakouluista ei saa tulla kanditehtaita16.4.2026 10:47:00 EEST | Tiedote
Viime vuosina yliopistot ovat kiihtyvällä tahdilla ostaneet ammattikorkeakouluja omistukseensa ja parhaillaan muun muassa Itä-Suomen yliopisto käy neuvotteluja kolmen ammattikorkeakoulun kanssa. Muutos omistajapolitiikassa on merkittävä, mutta poliittisen keskustelun suoranainen poissaolo asiasta on häkellyttävää.
Tradenomien mediaanipalkka nousi 4325 euroon24.2.2026 09:13:43 EET | Tiedote
Tradenomien mediaanipalkka nousi 4,2 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Yleisin syy ansiotason nousuun oli edelleen työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvat palkankorotukset. Samalla reaalipalkat ylittivät viimein vuoden 2022 palkkojen notkahdusta edeltäneen tason. Tradenomien mediaanipalkka on nyt 4325 euroa kuukaudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme