Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?
Pääministeripuolue kokoomus paljasti viimein todellisen suunnitelmansa koko ay-liikettä vastaan taannoisella hölmöllä kampanjallaan puoliväliriihen päätöksistä. Mediakohua aiheuttaneessa kampanjassa tuotiin esiin esimerkein ansiotuloveron kevennysten vaikutuksia perheisiin. Toisessa kuvassa perheen vanhempi oli liiton jäsen ja toinen puolestaan "ei liiton jäsen". Verohyöty järjestäytyneelle henkilölle oli selkeästi pienempi kuin järjestäytymättömän työntekijän. Epäselväksi jäi, oliko järjestäytymätön kuitenkin työttömyyskassan jäsen. Kassankin voinee arvata.

Ilmeisesti Bottalla maltti petti ja kampanja lähti liikkeelle etupellossa, kun vuoden vaihteeseen on vielä pitkä aika. Arvatenkin jatkoa tälle tematiikalle seuraa loppuvuodesta lukuisten edunvalvontajärjestöjen toimesta, kuten vaikkapa Suomen Yrittäjien, Kauppakamarin ja Elinkeinoelämä EK:n suunnalta. Riemua kun palkansaajakentän kurjistamisesta ja järjestäytymisen heikentämisestä on vaikea kätkeä.
Mainittu kampanja ja puoliväliriihen päätökset olivat vain kirsikka kakun päälle koko hallituskautta tahdittaneisiin uudistuksiin. Kaikkien työelämäheikennysten päälle hallitus katsoi vielä tarpeelliseksi antaa koruttoman viestin palkansaajille. Ammattiliittojen verovähennysoikeuden poistaminen on puhtaasti ideologinen valinta. Kaiken huipennukseksi verovähennysoikeuden poisto ei todennäköisesti kohdistu kaikkiin työnantajajärjestöihin.
Näillä toimilla maan hallitus toteuttaa taustatukijoidensa tahtoa yleissitovuudesta ja -korotuksista luopumiseksi. Tämän mission toteuttamiseksi työnantajajärjestöt ovat lobanneet verovähennysoikeuden poistamisen, sillä sen uskotaan heikentävän järjestäytymistä ja sitä kautta johtavan neuvotteluvoiman vähenemiseen.
Asetelma on käsittämätön. Milloin palkansaajat ovat puuttuneet yritysten ja työnantajien järjestäytymiseen? Päinvastoin - olemme aina kannustaneet yrityksiä järjestäytymään, sillä työelämän kehittäminen tarvitsee useamman osapuolen. Tässä kyllä tulee todistettua vanha sananlasku siitä, että kiittämättömyys on maailman palkka. Ja monelle se olisi konkreettisesti sitä rahapussissakin, ellemme me ammattiliitot olisi neuvotelleet uudet työ- ja virkaehtosopimukset. Alkuperäinen tarjous monessa pöydässä oli pyöreä nolla euroa korotuksiksi, mutta vaikeiden vääntöjen jälkeen seuraavalla kolmivuotiskaudella palkankorotukset ovat keskimäärin 7,8 prosenttia.
Vaikka verovähennysoikeus poistuisikin, kuvamme näyttää selkeästi järjestäytyneen asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevän saaman hyödyn neuvotelluista palkankorotuksista. Jäsenmaksut kuittautuu helposti tulevan kauden korotuksilla. Kysymys kuuluu, koskeeko neuvotellut korotukset tulevaisuudessa kaikkia palkansaajia vai pelkästään heitä, jotka ovat ammattiliittojen jäseniä?
Palkansaajien ja työnantajien välillä on aina ollut erimielisyyksiä, mutta niistä huolimatta yhteinen näkemys on löydetty - kuten kaveruussuhteessa on tapana. Nyt näyttää siltä, että työnantajia edustavat organisaatiot ovat löytäneet uuden kaverin, joiden kanssa moukaroidaan palkansaajakenttää.
Hallituksen ideologisilla päätöksillä voi olla monia peruuttamattomia seurauksia, joita ei selvästikään ole pohdittu ollenkaan. Työnantajalinnakkeessa ja hallituksessa sietäisi miettiä, voiko työelämää kehittää tulevaisuudessa yksipuolisesti ja vain parlamentaarisen päätöksenteon varassa? Vai olisiko järkevämpää tehdä se edelleen yhdessä palkansaajien kanssa?
Näinä aikoina palkansaaja tarvitsee ammattiliittoa enemmän kuin pitkiin aikoihin. Kylmää kyytiä on luvassa lisää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko RantamaulaEdunvalvontajohtaja
Puh:040 832 66 82ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fiLinkit
Olemme tulevaisuuteen katsova, maailman parhaan työelämän ja osaamisen puolesta vaikuttava yhteisö, jonka voima tulee tradenomien monipuolisesta osaamisesta. Olemme sitä, mitä jäsenemme erilaisissa uratilanteissa tarvitsevat: opintojen ja työelämän virkistäjä, mentori, manageri ja tarvittaessa puolustajakin. Toimimme ja viestimme käytännönläheisesti, kunnianhimoisesti ja pilke silmäkulmassa. Niin kuin tradenomit yleensäkin. Muiden korkeakoulutettujen tavoin olemme järjestäytyneet Akavaan ja meitä on lähes 33 000 yhteisössämme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tradenomit
Osa-aikainen opintovapaa tukemaan osaamisen kehittämistä26.4.2025 11:55:00 EEST | Tiedote
Työikäisten osaamisen kehittämiseen tarvitaan lisää työkaluja muun muassa lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle. Monella asiantuntijalla olisi halua ja tarvetta kehittää omaa osaamistaan, mutta nykyisellään opintovapaa ei mahdollista opiskelua työn ohessa. Tradenomit esittää ratkaisuksi osa-aikaista opintovapaata sekä kouluttautumista henkilöstöeduksi.
Tradenomien palkat nousivat maltillisesti7.3.2025 11:29:21 EET | Tiedote
Työttömyyden kasvu heijastui tradenomien luottamukseen työelämää kohtaan, mutta ansiot kuitenkin nousivat hienoisesti. Vuotuisen jäsentutkimuksemme mukaan tradenomien keskipalkka nousi viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Keskipalkka on nyt 4412 euroa kuukaudessa. Maltillisesta ansiokehityksestä huolimatta tradenomien ostovoima pysyi ennallaan, kun edellisvuonna se laski rajun inflaation vuoksi.
Kunnat eivät kehity ilman osaavaa henkilöstöä18.2.2025 13:36:53 EET | Tiedote
Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat osaavaa henkilöstöä tuottaakseen laadukkaita palveluja kuntalaisille. Ne ovat myös kasvavia tradenomien ja muiden amk-tutkinnon suorittaneiden työllistäjiä. Valitettavan usein rekrytointitilanteissa vanhentuneet kelpoisuusvaatimukset rajoittavat osaavan väen hakeutumista avoinna oleviin tehtäviin. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat varsin itsenäisesti päättää virkojen ja työsuhteiden kelpoisuusehdoista, poislukien lailla säädettävät tehtävät, kuten lääkärit ja opettajat.
Ammattikorkeakouluja pääomitettava25.11.2024 14:56:13 EET | Tiedote
Akava esitti tänään korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla osana kasvutoimia. Tradenomit tukee esitystä ja edellyttää, että pääomittamisen on tapahduttava tasavertaisesti korkeakoulusektorin sisällä. Pääomittaminen ei myöskään saa korvata korkeakoulujen perusrahoitusta.
YAMK-tutkinto koetaan laadukkaaksi, mutta tunnettuus vaatii yhä työtä8.11.2024 09:01:48 EET | Tiedote
Suurin osa Tradenomi YAMK-tutkinnon suorittaneista tai sitä opiskelevista uskoo tutkinnon edistävän oman osaamisen lisäksi myös työuralla etenemistä. Tutkinnon laatu koetaan hyväksi, mutta sen tunnettuus kaipaa edelleen parantamista. Tutkintonimikkeen vaihtamiseen muotoon Maisteri (AMK) suhtautuu myönteisesti valtaosa Tradenomien jäsenistöstä ja ennemmistö muusta väestöstä. Tiedot selviävät Tradenomien teettämästä kyselystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme