Raportti pohjoispohjalaisten kokemasta hyvinvoinnista on julkaistu

Tiedonkeruun tuloksista on valmistunut kattava raportti, joka on luettavissa Pohteen verkkosivulla. Raportista löytyy tietoa eri-ikäisten asukkaiden päivittäisen arjen voimavaroista ja muutostarpeista.

Tietoa kerättiin viidellä tavalla:

1. ZekkiPro-kyselyllä lapsilta ja nuorilta (yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diakin kanssa)
2. Minun arkeni ja elämäni -kyselyllä täysi-ikäisiltä asukkailta
3. Ilmiöasemilla ihmisryhmiltä, jotka eivät koe tulevansa riittävästi kuulluksi
4. Ruoka-apukyselyllä ruoka-apua saavilta asukkailta
5. Meidän arkemme ja elämämme -kyselyllä järjestöiltä ja seurakunnilta

Näiden menetelmien avulla äänensä sai kuuluviin yhteensä ainakin 33 641 Pohjois-Pohjanmaan asukasta. Asukkaiden puolesta ääntä toi kuuluviin yhteensä 25 järjestöä ja seurakuntaa.

Lasten ja nuorten kokemustiedonkeruun tuloksissa tärkeimmät muutostarpeet liittyvät päivittäiseen elämänrytmiin, hyvinvointiin koulussa sekä itsetuntoon ja kykyyn voittaa vaikeudet

Lapsista ja nuorista suurin osa on tyytyväisiä elämäänsä. Parhaimmiksi koetut elämän osa-alueet ovat turvallisuus, koti ja perhe. Heikoimmiksi koetut osa-alueet ovat kouluun herääminen ja itsetunto. ZekkiPro-kyselyn kehittäneet Diakin tutkijat ovat vahvistaneet, että tulosten perusteella lasten ja nuorten tärkeimmät muutostarpeet liittyvät päivittäiseen elämänrytmiin (uni, ruokailu, liikunta, digimedian käyttö), hyvinvointiin koulussa sekä itsetuntoon ja kykyyn voittaa vaikeudet (resilienssi).

Aikuisten  kokemustiedonkeruun tuloksissa tärkeimmäksi muutostarpeeksi nousi rahan riittävyys arkeen ja peruselämään

Tiedonkeruuseen osallistuneista aikuisista suurin osa kokee päivittäisen arkensa ja elämänsä hyväksi. Parhaimmiksi koetut elämän osa-alueet ovat lähisuhteiden turvallisuus, kodin paloturvallisuus ja luonto. Heikoimmiksi koetut elämän osa-alueet ovat kulttuurihyvinvointi, avun ja palvelujen saaminen tarvittaessa, rahan riittävyys ja kehon terveys. Tärkeimpiä voimavaroja ja jaksamisen lähteitä ovat perhe, vapaa-aika ja harrastukset sekä perheen ulkopuoliset ihmissuhteet. Puolet vastaajista kaipasi arkeensa pientä ja 11 prosenttia isoa muutosta. Rahan riittävyys arkeen ja peruselämään nousi lähes kaikissa vastaajaryhmissä tärkeimmäksi muutostarpeeksi. Muita yleisimpiä muutostarpeita olivat kehon terveys, perheen ulkopuoliset ihmissuhteet, avun ja palvelujen saaminen tarvittaessa ja mielen hyvinvointi.

Harvoin kuulluksi tulevien ihmisryhmien yleisimpiä muutostarpeita ovat rahan riittävyys ja avun ja palvelujen saaminen

Harvoin kuulluksi tulevien ihmisryhmien päivittäisen arjen kokemus on usein muita vastaajaryhmiä heikompi, mutta silti monella arki on hyvää. Yleisin huonon arjen kokemus on asunnottomilla tai asunnottomuuden riskissä olevilla, muunsukupuolisilla ja työttömillä. Heillä on myös suurin tarve isoon muutokseen. Harvoin kuulluksi tulevien ihmisryhmien yleisimpiä muutostarpeita ovat rahan riittävyys ja avun ja palvelujen saaminen. Avun ja palvelujen saamisen tarve korostuu omaishoitajilla ja vammaisilla sekä pitkäaikaisesti sairailla tai oireilevilla ja heidän läheisillään. Tärkeimpiä muutostoiveita ovat perheen ulkopuoliset ihmissuhteet, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus.

Pohde ja kunnat valmistelevat parhaillaan lakisääteisiä hyvinvointikertomuksia. Viime syksyn yhteinen kokemustiedon keruu ja siitä julkaistu raportti ovat osa yhteistä kertomusten valmisteluprosessia. 

Tutustu raporttiin osoitteessa: https://pohde.fi/wp-content/uploads/2025/05/Raportti-Pohjois-Pohjanmaan-asukkaiden-kokemus-hyvinvoinnista-12.5.2025.pdf