Kokkolalaisten hiilijalanjälki on laskenut strategiakaudella 2022–2025

”Kokkolalaisten hiilijalanjälki on laskenut tarkastelujakson aikana noin 6 prosenttia. Vuonna 2020 kuntalaisten kulutuksen päästöt olivat 8,44 tonnia CO₂ ekv./ asukas. Vuoden 2022 tasosta (7,67 tonnia / asukas) päästöt ovat kuitenkin hieman nousseet”, toteaa Sitowisen Emma Liljeström.

Kokkola sitoutui edistämään kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteitaan osana kaupunkistrategiaa 2022–2025. Kokkolan kaupunki on liittynyt hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon, kestävä kehitys ja ilmastovaikutukset huomioidaan päätöksenteossa ja resursseissa, kaupunki edistää uusiutuvia energiantuotantomahdollisuuksia, lisää ilmastotietoutta ja tukee kotitalouksia. Strategian tavoitteen toteutumista seurataan alueellisten hiilidioksidipäästöjen (CO₂) kehityksen perusteella.

Hiilijalanjälkeä mitataan sekä kulutusperusteisilla että alueellisilla päästölaskentamalleilla

Laskentamallit eivät ole vaihtoehtoisia vaan täydentävät toisiaan ja tarjoavat yhdessä laajemman tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Alueelliset mallit kokoavat kunnan alueella syntyvät päästöt

Kuntien kasvihuonekaasupäästöistä puhuttaessa tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja päästöjä. Nämä mallit kattavat pääosin kunnan alueella syntyvät päästöt, energia- ja jätehuollon aiheuttamat päästöt, sekä maatalouden ja tuotannon päästöt, riippumatta siitä, missä tuotteet kulutetaan.

Kulutusperusteinen laskenta huomioi kaikki kuntalaisten kulutuksesta syntyvät päästöt

Kulutusperusteisessa laskennassa huomioidaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Kuntien kulutusperusteiset päästöt laskettiin Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kulma-hankkeessa nyt kolmatta kertaa. Päästöjen laskentamallia on kehitetty jokaisella laskentakierroksella, jotta päästäisiin entistä tarkempiin tuloksiin. Tässä hankkeessa laskentaa pystyttiin tarkentamaan erityisesti yksityisen sektorin, eli kotitalouksien kulutuksen osalta. Lisäksi rakentamisen päästökertoimia päivitettiin vastaamaan tuoreinta tutkimustietoa.

Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä

Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

”Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen. Toisaalta siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon voi vähentää ruokailusta aiheutuvia päästöjä jopa kolmanneksella”, vinkkaa Kokkolan kaupungin ilmastoasiantuntija Jenni Silvola. ”Myös liikennevälineen valinnalla on suuri merkitys päästöihin. Päästöjen kannalta parhaita valintoja ovat pyöräily, kävely ja julkisen liikenteen käyttäminen silloin, kun se on mahdollista.”

Miksi kuntien kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä seurataan?

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkeä kohti laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kulma-hankkeeseen osallistuneiden kuntien päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin vuonna 2024. Kestävän tason saavuttamiseen on siis vielä matkaa.

Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ruokailuun, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä ja tiedottamalla aiheesta.

Laaja tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä auttaa kuntia suunnittelemaan ja kohdentamaan ilmastotoimia sekä mittaamaan toteutettujen toimien vaikutuksia. Seurantatietoa tarvitaan myös jatkossa.