Kokkolalaisten hiilijalanjälki on laskenut strategiakaudella 2022–2025
Kokkola on selvittänyt asukkaiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen nyt ensimmäistä kertaa vuosille 2020, 2022 ja 2024. Kuntalaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 yhteensä 7,93 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Laskenta tehtiin Luonnonvarakeskuksen ja Sitowisen toteuttamassa Kulma-hankkeessa.
”Kokkolalaisten hiilijalanjälki on laskenut tarkastelujakson aikana noin 6 prosenttia. Vuonna 2020 kuntalaisten kulutuksen päästöt olivat 8,44 tonnia CO2 ekv./ asukas. Vuoden 2022 tasosta (7,67 tonnia / asukas) päästöt ovat kuitenkin hieman nousseet”, toteaa Sitowisen Emma Liljeström.
Kokkola sitoutui edistämään kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteitaan osana kaupunkistrategiaa 2022–2025. Kokkolan kaupunki on liittynyt hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon, kestävä kehitys ja ilmastovaikutukset huomioidaan päätöksenteossa ja resursseissa, kaupunki edistää uusiutuvia energiantuotantomahdollisuuksia, lisää ilmastotietoutta ja tukee kotitalouksia. Strategian tavoitteen toteutumista seurataan alueellisten hiilidioksidipäästöjen (CO₂) kehityksen perusteella.
Hiilijalanjälkeä mitataan sekä kulutusperusteisilla että alueellisilla päästölaskentamalleilla
Laskentamallit eivät ole vaihtoehtoisia vaan täydentävät toisiaan ja tarjoavat yhdessä laajemman tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.
Alueelliset mallit kokoavat kunnan alueella syntyvät päästöt
Kuntien kasvihuonekaasupäästöistä puhuttaessa tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja päästöjä. Nämä mallit kattavat pääosin kunnan alueella syntyvät päästöt, energia- ja jätehuollon aiheuttamat päästöt, sekä maatalouden ja tuotannon päästöt, riippumatta siitä, missä tuotteet kulutetaan.
Kulutusperusteinen laskenta huomioi kaikki kuntalaisten kulutuksesta syntyvät päästöt
Kulutusperusteisessa laskennassa huomioidaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.
Kuntien kulutusperusteiset päästöt laskettiin Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kulma-hankkeessa nyt kolmatta kertaa. Päästöjen laskentamallia on kehitetty jokaisella laskentakierroksella, jotta päästäisiin entistä tarkempiin tuloksiin. Tässä hankkeessa laskentaa pystyttiin tarkentamaan erityisesti yksityisen sektorin, eli kotitalouksien kulutuksen osalta. Lisäksi rakentamisen päästökertoimia päivitettiin vastaamaan tuoreinta tutkimustietoa.
Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä
Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
”Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen. Toisaalta siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon voi vähentää ruokailusta aiheutuvia päästöjä jopa kolmanneksella”, vinkkaa Kokkolan kaupungin ilmastoasiantuntija Jenni Silvola. ”Myös liikennevälineen valinnalla on suuri merkitys päästöihin. Päästöjen kannalta parhaita valintoja ovat pyöräily, kävely ja julkisen liikenteen käyttäminen silloin, kun se on mahdollista.”
Miksi kuntien kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä seurataan?
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkeä kohti laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kulma-hankkeeseen osallistuneiden kuntien päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin vuonna 2024. Kestävän tason saavuttamiseen on siis vielä matkaa.
Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ruokailuun, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä ja tiedottamalla aiheesta.
Laaja tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä auttaa kuntia suunnittelemaan ja kohdentamaan ilmastotoimia sekä mittaamaan toteutettujen toimien vaikutuksia. Seurantatietoa tarvitaan myös jatkossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni SilvolaIlmastoasiantuntija
Puh:044 7809 306jenni.silvola@kokkola.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Världens första bioraffineri som utnyttjar brunalger byggs i Karleby – Origin by Ocean och CABB Group inleder samarbete12.6.2025 14:05:10 EEST | Pressmeddelande
Behovet av att lämna fossila råvaror bakom sig driver flera branscher att söka efter hållbara ingredienser vars tillgång i stora volymer kan säkerställas även i framtiden - från kosmetika till livsmedel och läkemedel. Genom ett nytt samarbete siktar det finska företaget Origin by Ocean på att bygga ett bioraffineri i industriell skala – något som kan bana väg för liknande anläggningar världen över. Inte minst i områden där alger orsakar allvarlig skada på miljö och samhällen.
Maailman ensimmäinen ruskolevää hyödyntävä biojalostamo rakentuu Kokkolaan – Origin by Ocean ja CABB Group yhdistävät voimansa12.6.2025 14:05:10 EEST | Tiedote
Paine siirtyä pois fossiilipohjaisista raaka-aineista on ajanut useat toimialat kosmetiikasta ruokaan ja lääketeollisuuteen etsimään kestävän kehityksen mukaisia ainesosia, joiden saatavuus suurissa määrissä voidaan taata tulevaisuudessa. Alkavan yhteistyön avulla suomalainen Origin by Ocean aikoo rakentaa teollisen mittakaavan biojalostamon, mikä avaa mahdollisuuksia avata useita vastaavia laitoksia ympäri maailmaa alueille, joilla levät aiheuttavat merkittäviä haittoja ympäristölle ja ihmisille.
Chydenius-seminariet: "En instabil värld – vart är vi på väg?"27.5.2025 12:29:49 EEST | Pressmeddelande
Chydenius-seminariet som ordnas i Karleby i juni lyfter fram frågor om demokrati, geopolitik och framtidsanalys. Bland talarna finns bland annat Finlands ambassadör i USA Leena-Kaisa Mikkola, Hanna Wass från Helsingfors universitet, OP Gruppens Lippo Suominen samt Jukka Vahti från Sitra.
Chydenius-seminaarin aiheena: "Epävakaa maailma – mihin olemme matkalla?"27.5.2025 12:29:49 EEST | Tiedote
Kesäkuussa järjestettävä Kokkolan Chydenius-seminaari tuo keskusteluun demokratian, geopolitiikan ja ennakoinnin. Puhujina muun muassa Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola, Helsingin yliopiston Hanna Wass, OP ryhmän Lippo Suominen ja Sitran Jukka Vahti.
Stadens faktureringsadress ändrar fr.o.m. 1.6.202527.5.2025 09:42:11 EEST | Pressmeddelande
Karleby stad tar i början av juni i bruk en ny faktureringsadress. I fortsättningen tar staden enbart emot e-fakturor. Om företaget inte har möjlighet att skicka e-fakturor kan företagaren ta i bruk en avgiftsfri leverantörsportal för sändning av fakturan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme