Hallitus edistää palkka-avoimuutta vain, koska sen on pakko

Sosiaali- ja terveysministeriön esitysluonnos palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoksi on julkaistu tänään perjantaina. SAK on jättänyt luonnoksesta täydentävän mielipiteen yhdessä Akavan kanssa. 

– SAK nostaa esille, että minimitäytäntöönpanosta johtuen esimerkiksi palkkaraportointivelvoite ollaan erittelemässä tasa-arvolakiin erilliseksi velvollisuudeksi, joka on irrallaan nykyisestä kansallisesta palkkakartoituksesta. Tämä tekee sääntelyn epäselkeäksi ja riskinä on, että jatkossa yhä useampi työnantaja laiminlyö jo voimassa olevaa palkkakartoitusvelvoitetta, SAK:n juristi Katariina Sahlberg arvioi. 

Palkka-avoimuutta koskeva direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 7. päivänä kesäkuuta 2026. Esitys on ministeriön mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. 

Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista sukupuolten välillä lisäämällä palkka-avoimuutta ja tähän liittyviä täytäntöönpanomekanismeja. Samapalkkaisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että samoista sekä myös samanarvoisista töistä pitää saada samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. 

– Esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn asiantuntijakomitea on huomioinut sukupuolten palkkaeron hitaan kaventumisen Suomessa. 

Yksi sukupuolten palkkaerojen kaventamista hidastava tekijä on läpinäkyvyyden puute palkkauksessa. Direktiivin yhtenä nimenomaisena tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja täten edistää tasa-arvoa. 

Jatkossa työntekijöillä on esimerkiksi oltava helposti saatavilla tieto siitä, mitä kriteerejä käytetään palkkoja, palkkatasoja ja työntekijöiden palkkakehitystä määriteltäessä. Viimeisin koskee kuitenkin vain työpaikkoja, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää. Tämä johtuu hallituksen päätöksestä toimeenpanna direktiivi vain minimitasolla. 

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus haluaa täyttää Euroopan unioniin liittyvät velvoitteensa vain aivan vähimmäistasolla. 

–Valitettavasti työryhmän työ on ollut vahvasti sidottu tähän minimikirjaukseen, mikä on estänyt järkevän ja helposti ymmärrettävän lainsäädännön tekemisen. Minimitoimeenpanon periaatteesta on nimittäin pidetty aivan liian tiukasti kiinni, Katariina Sahlberg toteaa. 

Jos hallitus haluaisi oikeasti edistää tasa-arvoa, minimi ei riitä. SAK:n mielestä hallituksen pitäisikin nostaa rimaa, jos vielä jatkossakin haluamme kutsua Suomea tasa-arvon mallimaaksi.