SDP:n Joona Räsänen: Hallituksen pikavippi valtion eläkerahastosta on kallis silmänkääntötemppu

Orpon-Purran hallitus ei ole saavuttamassa yhtäkään itselleen asettamaa talouspolitiikan tavoitettaan. Velkaantuminen vaan jatkuu ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkaantuminen nousee jo miltei 90 % bruttokansantuotteesta seuraavien vuosien aikana.

Hallitus on ripustanut viimeisimmät uskottavuutensa rippeet tavoitteeseen, että velkasuhde vakautuisi vuodeksi tämän kauden lopulla, eli että velkasuhde pysyisi samana 2027 kuin sen on vuonna 2026. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tämäkään ei ole toteutumassa.

Koska hallitus itsekin tietää, että tämä viimeinenkin tavoite on karkaamassa, niin se turvautuu poikkeukselliseen kirjanpitokikkailuun. Hallitus on nostamassa Valtion Eläkerahastosta miljardin euron pikavipin vuodelle 2027 velkaantumista vähentääkseen. Tällä pikavipillä hallitus rahoittaa yhtenä vuotena näitä kehysriihessä päätettyjä, yhteiskunnan kaikista rikkaimmille kohdistuvia veronkevennyksiä, kuten marginaaliveron- ja yhteisöveronalennukset.

Tämä veivaus on nolo viestintäoperaatio, joka ei ministeriön laskelmien mukaan edes vähennä velkaa. Valtiovarainministeriön omassa muistiossa todetaan, että vaikka huomioidaan tämä pikavippi ja nämä kuuluisat dynaamiset vaikutukset, niin velka tulee silti lisääntymään. 

Vähemmällä huomioille on jäänyt, mitä tämä kreikkalaistyylinen kirjanpitokikkailu maksaa veronmaksajille. Valtion Eläkerahasto on saanut historian saatossa vahvaa noin 5,5 prosentin tuottoa, kun taas valtio maksaa velasta tällä hetkellä noin 2,5 prosentin keskikorkoa. Pikaisella laskutoimituksella miljardin euron pikavippi eläkerahastosta maksaa suomalaisille veronmaksajille siis noin 30 miljoonaa enemmän, kuin tämän saman rahan lainaaminen markkinoilta maksaisi.

Valtion eläkerahastosta kanavoidaan vuosittain useita kymmeniä miljoonia euroja valtion budjettiin kattamaan osa valtion eläkemenosta. Näin vähennetään painetta kattaa kasvavat eläkemenot säästämällä jostain muualta. Koska hallitus nyt heikentää rahaston kykyä rahoittaa valtion eläkemenoja, se tosiasiallisesti aiheuttaa säästöpaineita muualle budjettiin.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Onko 30 miljoonaa paljon vai vähän? 30 miljoonaa on se summa, jonka hallitus päätti esimerkiksi leikata korkeakoulujen perusrahoituksesta. Jokainen voi miettiä olisivatko nämä miljoonat paremmassa käytössä vahvistamassa Suomen osaamista kuin tällaisessa hallituksen silmänkääntötempussa. 

Suomessa historiassa ei ole koskaan ollut hallitusta, joka turvautuu näin härskiin kikkailuun oman epäonnistumisen peittämiseksi. Senkin hallitus jättää auliisti kertomatta, että eihän tämä pikavippi auta, kuin vuotta 2027. Seuraavana vuonna budjetissa odottaa ammottava aukko. Kertaluontoisilla tuloilla ei voi paikata pysyvää aukkoa valtion budjetissa.