Paperittomien oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin ei saa heikentää

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen paperittomien sotepalvelujen muuttamisesta. Jatkossa ilman virallista oleskeluoikeutta Suomessa oleskeleville EU:n ulkopuolisille kansalaisille ei olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja terveydenhuollon palveluita.

Hallituksen esityksen tavoitteena on tehostaa paperittomien maasta poistumista ja turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Tämä on väärä keino.

”Näkemyksemme ja pitkäaikainen kokemuksemme haavoittuvassa asemassa olevien maahantulijoiden parissa on, että hallituksen toinen toistaan seuraavat kiristykset johtavat täysin päinvastaiseen tilanteeseen. Ne ajavat ihmisiä epätoivoisiin tilanteisiin ja hyväksikäytön uhreiksi. Pahimmillaan kiristykset eivät lisää järjestystä, vaan rikollisuuden riskiä”, sanoo Diakonissalaitoksen kansainvälisyys ja maahantulijat -palvelualueen johtaja Sari Hammar.

On kaikkien etu, että myös paperittomilla on perusedellytykset ihmisarvoiseen elämään. Tähän sisältyy riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen.

”On hyvä muistaa, että paperittomuuteen ajaudutaan monesta syystä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, ettei yhteiskunnassamme kenenkään tarvitsisi piiloutua näkymättömiin. Sote-palvelujen tarjoaminen suojaa koko yhteiskuntaa esimerkiksi tarttuvien tautien riskeiltä, mutta myös epätoivottavien lieveilmiöiden kasvulta”, Hammar jatkaa.

Paperittomana Suomessa oleskelevien määrä on lakiesityksen mukaan 3000–4000 ihmistä. Suurin osa heistä oleskelee Helsingissä, ja Helsingin kaupunki aikoo jatkaa välttämättömien terveyspalvelujen tarjoamista tulevaisuudessakin omasta budjetistaan.

Asiantuntija-arviomme hallituksen esityksestä:

1. Paperittomien palvelujen heikentäminen ei tule lisäämään maasta poistumista, päinvastoin. Heidät tullaan ajamaan entistä heikompaan ja haavoittuvaisempaan asemaan laittomille työmarkkinoille heidän etsiessään mahdollisuuksia rahoittaa tarvittava hoitoon pääsy sekä elämisensä mahdollisuudet muutenkin. Tätä kautta he päätyvät usein erilaisen hyväksikäytön kohteiksi. Polku jatkuu pahimmillaan ihmiskaupan uhreiksi tai he katoavat niin sanotusti maan alle eivätkä hakeudu tarvittaviin palveluihin tai edes järjestökentän toiminnan piiriin.
2. Esityksessä mainittu yksilöllinen lääketieteellinen arvio välttämättömän kiireettömän hoidon myöntämisessä lisää tulkinnanvaraisuutta ja siten eriarvoisuutta. Näkemyksemme mukaan haavoittuvaisuus koskee kaikkia paperittomia, jolloin on tarpeetonta erotella, ketkä tästä ryhmästä saavat kiireellisen hoidon lisäksi välttämätöntä hoitoa ja ketkä eivät. Useiden erilaisten kriteerien olemassaolo lisää paperittomia palvelutilanteessa kohtaavien epävarmuutta ja vie entisestään niukkoja resursseja, kun erilaisia oikeutuksia joudutaan selvittelemään.
3. Kaiken kaikkiaan puhumme Suomessa erittäin pienestä marginaaliryhmästä ihmisiä. Hallituksen esitys puhuu 3000–4000 henkilöstä. On edullisempaa tarjota hoitoa varhaisessa vaiheessa ennen kuin erilaisten sairauksien oireet pahenevat tai kroonistuvat ja tarvitaan vaativampaa sairaanhoitoa. Hoitoon pääsemisen rajaus siis pahimmillaan lisää kustannuksia.
4. Eri hallitusten tekemien linjausten myötä paperittomina Suomessa elävien oikeudet ja etuudet ovat muuttuneet useita kertoja, eikä viranomaisilla tai terveydenhuollon henkilökunnalla ole välttämättä tietoa, miten heidän tulee toimia paperittomia kohdatessaan. Tämä itsessään kuormittaa palvelujärjestelmää ja terveydenhuollon henkilökuntaa. Tiedämme, että tilanne kentällä on hyvin sekava jo nyt.

Lähtökohtaisesti jo olemassa olevien rajoitettujen sote-palveluiden heikentämisellä saadaan toteutuessaan aikaan entisestään lisää ongelmia haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden keskuudessa. Terveys on ihmisoikeus, ja toivomme, että se turvataan jatkossakin kaikille yhdenvertaisesti.