Uusi toimintamalli edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa – hyviä tuloksia kuntakokeiluista
Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. Ruoka-askel-hankkeessa toteutetusta interventiosta päiväkodeissa saatiin hyviä kokemuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttivat Ruoka-askel-interventiotutkimuksen yhdessä neljän kunnan kanssa vuonna 2022. Tutkimukseen osallistui neljä ruokapalvelua ja 23 päiväkotia, jotka arvottiin kokeilu- ja vertailupäiväkodeiksi. Kokeilupäiväkodeissa tehtiin maltillisia muutoksia ruokalistoihin, lisättiin ruokakasvatusta, seurattiin ruokahävikkiä ja pyrittiin parantamaan varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun henkilöstön välistä yhteistyötä.
”Interventiossa tehdyillä muutoksilla pystyttiin muokkaamaan lasten ruokatottumuksia terveellisemmiksi ja vähentämään päiväkotiruokailun ilmastovaikutuksia ilman kustannusten ja hävikin määrän kasvua”, kertoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:stä.
Tutkimuksen tulosten pohjalta on kehitetty uusi Ruoka-askel-toimintamalli terveellisen ja kestävän ruokailun edistämiseksi varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatus on otollinen ympäristö tehdä pysyviä muutoksia ruokailutottumuksiin
Varhaiskasvatus tavoittaa valtaosan lapsista Suomessa ja on siksi otollinen ympäristö ottaa askeleita kohti kestävämpiä ja terveellisempiä ruokatottumuksia.
Tällä hetkellä lapset syövät suositeltua vähemmän kasvipohjaisia ruokia, kun taas erityisesti maitovalmisteiden ja punaisen lihan käyttö on suositeltua runsaampaa.
Ruoka-askel-hankkeessa kokeilupäiväkotien ruokatarjontaa muutettiin siten, että palkokasvien, kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää lisättiin ja kalatuotteita vaihdettiin mahdollisuuksien mukaan ympäristön kannalta kestävämpiin kalalajeihin. Lisäksi osa liha-aterioista korvattiin kasvisaterioilla tai osa aterian lihasta korvattiin kasviperäisellä proteiinin lähteellä.
Intervention seurauksena lasten palkokasvien ja kestävien kalalajien kulutus lisääntyi, ja punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus päiväkodissa väheni. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet lasten ravintoaineiden saantiin tai lasten verestä mitattuun ravitsemustilaan.
Ruokakasvatusta päiväkodit toteuttivat esimerkiksi erilaisten pelien avulla ja tutustumalla ruokiin kaikin aistein. Keskeistä oli myös positiivinen puhe kaikesta ruoasta – myös aikuisten kesken.
Päiväkodeissa, joissa ruokakasvatusta tehtiin paljon, palkokasvien hyväksyttävyys kasvoi, ja lapset myös söivät palkokasveja aiempaa enemmän.
Ruokatarjonnassa tehdyt muutokset eivät lisänneet ruokahävikkiä. Sen sijaan ruokahävikin määrä väheni hävikin mittaamisen ja lisääntyneen ruokakasvatuksen myötä.
Päiväkodeissa tehtyjen muutosten seurauksena aterioiden raaka-ainekustannukset vähenivät eri kunnissa 3–6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan vastaavalla säästöllä voitaisiin saavuttaa useiden miljoonien eurojen säästöt koko maan tasolla viiden vuoden aikana.
Toimintamallissa suositellaan konkreettisia toimia päättäjille sekä varhaiskasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaisille
Ruoka-askel-toimintamalli on kehitetty poliittisille päättäjille, kunnan viranhaltijoille ja päälliköille sekä varhaiskasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaisille. Toimintamalli sisältää suosituksia, miten eri toimijat voivat edistää lasten terveellistä ruokavaliota ja
vähentää ruoan ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa.
”Toimintamallin käyttöönotto vaatii jonkin verran voimavaroja, mutta kohtuullisilla panostuksilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia”, toteaa kustannusvaikuttavuuslaskelmista vastannut terveystaloustieteen professori Leena Forma Tampereen yliopistosta.
Tärkeää on ottaa mukaan kaikki toimijat jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Interventiotutkimuksessa muutokset suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä varhaiskasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön sekä kunnan luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja päälliköiden kanssa.
Hankkeen tuloksia ja toimintamallia esitellään loppuseminaarissa ma 19.5. klo 9–12. Tilaisuutta voi seurata myös livenä verkossa:
Seminaari ”Terveyttä ja ekologista kestävyyttä edistävä ruokailu varhaiskasvatuksessa”
Lähde
Lisätietoja
Suvi Virtanen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8729
etunimi.sukunimi@thl.fi
Maijaliisa Erkkola
ravitsemustieteen professori
Helsingin yliopisto
puh. 045 671 5455, 050 416 0389
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Leena Forma
terveystaloustieteen professori, erikoistutkija
Tampereen yliopisto
puh. 050 300 8789
etunimi.sukunimi@tuni.fi
Merja Saarinen
erikoistutkija, tutkimuspäällikkö
Luonnonvarakeskus (Luke)
puh. 029 532 6506
etunimi.sukunimi@luke.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kutsu: Mitä hyvinvointitalous tarkoittaa ja mikä on sen merkitys tulevaisuuden Suomessa? Entä mikä on median rooli aihetta koskevassa keskustelussa? Tervetuloa symposiumiin 20.–21.5.!16.5.2025 10:15:53 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, järjestämme tiistaina 20.5. klo 9–17 ja keskiviikkona 21.5. klo 9–15 symposiumin Wellbeing Economy Approach – Hyvinvointitalouden tulevaisuus Suomessa.
THL viikolla 21/202515.5.2025 15:18:11 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 19.5. Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. THL:n ja yhteistyökumppaneiden toteuttamasta Ruoka-askel-hankkeesta saatiin hyviä tuloksia. Tulosten pohjalta on kehitetty uusi toimintamalli terveellisen ja kestävän ruokailun edistämiseksi varhaiskasvatuksessa. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi
Asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa pysynyt korkealla – luottamus järjestelmän toimivuuteen heikentynyt15.5.2025 00:03:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista ilmoitti luottavansa terveyspalveluihin ja vielä harvempi sosiaalipalveluihin. Luottamus palvelujärjestelmän toimivuuteen on heikentynyt selvästi, selviää THL:n Terve Suomi -tutkimuksen tuoreesta raportista.
Jätevesitutkimus: Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, alueelliset erot suuria9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:tä (”peukku”) käytetään yhä enemmän etenkin pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, ja käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus.
Tuore tutkimus: masennusoireilua raportoi joillain hyvinvointialueilla jopa kaksinkertainen määrä nuoria verrattuna toisiin alueisiin9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Samalla THL julkaisi suositukset toimista kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on ehkäistä nuorten masennusta huolehtimalla, että ammattilaisilla on edellytykset tarjota nuorille matalan kynnyksen apua. Alueellisia eroja on tärkeää tarkastella kunnissa ja hyvinvointialueilla eli siellä, missä syyt ja ratkaisut voidaan parhaimmin tunnistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme