Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä
4.6.2025 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Noin prosentilla väestöstä on sisäsyntyinen kilpirauhasen liikatoiminta. Sen hoitovaihtoehtoina ovat lääkehoito, radiojodi tai leikkaus. Usein ensisijaisena hoitona käytetään pitkäaikaista tyreostaattihoitoa, vaikka siihen liittyy suuri riski liikatoiminnan huonolle hallinnalle ja sairauden uusiutumiselle.
Nelli Suonsyrjä tarkasteli väitöstutkimuksessaan tyreostaattilääkityksen aikana tapahtuvaa kilpirauhasarvojen vaihtelevuutta ja sen yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi hän mittasi kajoamattomin menetelmin sydämen ja verenkiertoelimistön toiminnan muutoksia kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavilla sekä terveillä verrokeilla. Hän selvitti myös hyväennusteisen kilpirauhassyövän sairastaneiden sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta noin 20 vuoden seurannan aikana.
Sydän- ja verenkiertoelimistön tutkimukset osoittivat, että liikatoiminnan aikana verenkierron tila kiihtyi, ääreisverenkierron vastus alentui, verenpaineen jakautuminen verisuonistossa muuttui ja pulssipaine kasvoi korostetusti keskeisen verenkierron ja ääreisverenkierron välillä. Myös verimäärä, jonka sydän pumppaa minuutissa, suurentui. Tämä selittyi aiemmista näkemyksistä poiketen sydämen syketaajuuden, ei iskutilavuuden kasvulla. Lisäksi sepelvaltimokierrossa todettiin epäedullisia muutoksia.
– Sydän kuormittuu usealla eri mekanismilla jo lievässä ja keskivaikeassa liikatoiminnassa, mikä osaltaan korostaa liikatoiminnan nopean hoidon merkitystä. Löydökset viittaavat siihen, ettei sydän- ja verenkiertoelimistön tapa vastata kiihtyneen aineenvaihdunnan tarpeisiin liikatoiminnassa ole tehokkain mahdollinen, Suonsyrjä kertoo.
Suonsyrjä havaitsi myös, että tyreostaattilääkityksen aikana kilpirauhashormoni tyroksiinin eli T4-V:n vaihtelevuus on sydän- ja verisuonisairastavuuden riskitekijä. Valtaosa sydän- ja verisuonisairastavuudesta johtui rytmihäiriöistä, erityisesti eteisvärinästä.
Myös kilpirauhassyövän sairastaneilla on suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuus, mikä selittyy pääosin eteisvärinäriskillä. Riski oli koholla erityisesti niillä potilailla, joiden seurannanaikainen tyreotropiinin (TSH) taso oli alle 0.1 mU/l.
Kilpirauhashormonien ylimäärä voikin johtua myös elimistön ulkopuolisista syistä, kuten kilpirauhaslääkityksen liiallisesta annostelusta. Aiemmin kilpirauhassyövän hoidossa on pyritty vähentämään syövän uusiutumisriskiä laskemalla TSH-pitoisuus verikokeissa mittaamattoman matalaksi suurilla kilpirauhaslääkityksen annoksilla. Hoidon tarpeellisuus ja riskit kilpirauhassyöpää sairastavilla ovat nousseet esille, koska syövän ennuste on nykyään erittäin hyvä.
– Sekä sisä- että ulkosyntyiseen kilpirauhashormien ylimäärään elimistössä liittyy suurentunut eteisvärinän riski, joka on tärkeää huomioida potilaiden seurannassa. Tulokset vahvistavat aiempaa näyttöä siitä, että tarpeetonta TSH-pitoisuuden painumista matalaksi tulisi välttää kilpirauhassyövän hoidossa, Suonsyrjä toteaa.
Väitöstilaisuus 6. kesäkuuta
LL Nelli Suonsyrjän endokrinologian alaan kuuluva väitöskirja Cardiovascular Effects of Thyrotoxicosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 6.6.2025 klo 12 alkaen Tays Keskussairaalan Finn-Medi 5 rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nelli Suonsyrjä
Puh:0449988955nelli.suonsyrja@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Voiko digitalisaatio parantaa mielenterveyttä? DIGIMENT-hankkeelle kuuden miljoonan euron rahoitus11.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nopeasti tapoja, joilla ihmiset oppivat, käyttävät palveluita ja hakevat apua. Tampereen yliopiston johtamassa DIGIMENT-tutkimuskonsortiossa selvitetään, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää mielenterveyden edistämisessä, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon kehittämisessä.
Mobiilipeli aktivoi kaupunkilaiset suojelemaan uhanalaista perhosta Tampereella8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Nekalassa toteutettu INNATURE-luontopeli on päättynyt. Kesän aikana kaupunkilaiset etsivät ja kuvasivat Crowdsorsa-mobiilipelin avulla metsäapilaa, joka on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Pelaajat tekivät alueelta yhteensä noin 85 havaintoa apilan kasvupaikoista. He osallistuivat peliin vapaaehtoisesti ilman rahallista palkkiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme