Metrin mitta täyttää 150 vuotta 20.5. – tieteellinen tutkimus varmistaa, että mittayksiköiden tarkkuus pitää

Metri, kilogramma, sekunti ja muut mittayksiköt ovat ja pysyvät. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, sillä mittayksiköiden tarkkuutta on valvottava ja varmistettava kansainvälisellä yhteistyöllä. Kansainvälisen metrologian yhdistyksen BIPM:n vastuulla on 1875 perustettu metrisopimus. Siihen sitoutuneet maat huolehtivat, että mitat ovat kaikissa maissa tarkalleen samat.

- Jotta mittaus on luotettavaa, sen on oltava jäljitettävää kansainvälisesti hyväksyttyyn mittayksikköön. Esimerkiksi mittalaitteet pitää kalibroida tällä periaatteella, jotta ne tuottavat luotettavan tuloksen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus on yksi Suomen kansallisista mittanormaalilaboratorioista, jonka alaa ovat pituusmittaukset ja putoamiskiihtyvyys. Näissä tuotamme tarkkaa ja kansainvälisesti yhtenäistä mittaustietoa. Esimerkiksi painovoima ei pysy jatkuvasti samana, ja siksi tuotamme siitä säännölliset mittaukset, kertoo tutkimusryhmäpäällikkö Mirjam Bilker-Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Mittayksiköt varmistavat luotettavuuden

Nimestään huolimatta metrisopimus pitää sisällään muutakin kuin metrin.

Metrisopimus loi pohjan kansainväliselle mittayksikköjärjestelmälle eli SI-järjestelmälle, joka sisältää pituuden lisäksi myös mittayksiköt massalle, ajalle, lämpötilalle, sähkövirralle, ainemäärälle ja valovoimalle. Suomessa VTT MIKES huolehtii mittayksiköiden toteuttamisesta ja mittaustulosten luotettavuudesta.

Mittayksiköiden yhdenmukaisuutta tarvitaan kaikkialla, jotta mitat ovat luotettavia. Arkielämässä mittayksiköiden tarkkuus näkyy esimerkiksi siinä, että aika ja etäisyydet täsmäävät, lääkeannokset lasketaan oikein ja kansainvälisessä kaupassa kilo kahvia on saman verran kaikkialla.

150-vuotisen historiansa aikana metrisopimukseen sitoutuneet maat ovat pitäneet huolta mittayksiköiden luotettavuudesta yhteisten standardien avulla. Alkuperäinen metrin mitta perustui lähes 100 vuotta BIPM:n tiloissa säilytettyyn tankoon. Tässä metrin prototyyppissä tapahtui ajan myötä pieniä muutoksia. Siksi mittayksiköt perustuvat nykyisin erilaisiin luonnonvakioihin, eivätkä enää fyysisiin prototyyppeihin.

Metrisopimuksen 150 vuoteen sisältyy tieteellisiä ja teknologisia harppauksia. Esimerkiksi painovoimaa mitataan Maanmittauslaitoksessa absoluuttigravimetrillä, jonka nykyisen version käyttöönotto vuonna 2003 oli merkittävä edistysaskel.  Maanmittauslaitos suunnittelee nyt siirtymistä kvanttiteknologiaa edustavaan kvanttigravimetriin.

Maailman tarkin viiva löytyy Nummelasta

Suomen mittaushistorian näkökulmasta yksi tärkeä merkkipaalu on Nummelassa sijaitseva normaaliperusviiva, joka on maailman tarkin kahden pisteen välillä maastossa mitattava etäisyys. Sen tarkkuus päihittää edelleen maailman kehittyneimmät etäisyysmittarit. Siksi Nummelan viivaa käytetään muun muassa elektronisten etäisyysmittareiden tarkistamiseen, mikä tuo paikalle teollisuuden asiakkaita, tutkijoita ja maanmittauslaitosten edustajia ympäri maailmaa.

Lisätiedot

Mirjam Bilker-Koivula TkT, tutkimusryhmäpäällikkö, 029 531 4696

etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi