Euroopan muuttoliikeverkoston vuosiraportti 2024: Suomeen muutetaan töihin ja opiskelemaan pääasiassa Aasiasta

EMN (European Migration Network) on tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto, jonka toimintaa koordinoi ja rahoittaa Euroopan komissio. EMN:n Suomen yhteyspiste toimii Maahanmuuttovirastossa. 

Työperusteisessa maahanmuutossa laskua edellisvuoteen etenkin sote ja rakennusalalla 

Vuonna 2024 ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen työnteon perusteella myönnettiin yhteensä 11 103 henkilölle, mikä oli noin 23 % pudotus edeltävään vuoteen. Historiallisesti tarkasteltuna määrä oli silti korkea. Suomen heikosta taloustilanteesta huolimatta työperusteisia oleskelulupia myönnettiin enemmän kuin ennen koronapandemiaa.

Suomeen tullaan edelleen töihin pääosin Aasiasta. Yleisimmät hakijakansalaisuudet vuonna 2024 olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Näistä Filippiinit, Intia, Vietnam ovat hallitusohjelman mukaisia kansainvälisen rekrytoinnin kumppanuusmaita. Kansalaisuudet pysyivät osittain samoina kuin edellisvuonna, mutta joitain muutoksiakin nähtiin. Thaimaan kansalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi monen muun kansalaisuuden ohi thaimaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden hakiessa työlupaa. 

– Aikaisemmin nousujohteisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhoitoalalla sekä rakennusalalla nähtiin laskua vuonna 2024. Esimerkiksi rakennusalalla myönnettävät luvat putosivat 72 % edellisvuoteen. Arvioimme, että talouden heikko suhdannetilanne ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet myönnettyjen lupien määrän laskuun. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan lupamäärissä puolestaan näkyi julkisen sektorin ja etenkin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne, tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä kertoo. 

Suomi kiinnostaa kansainvälisiä opiskelijoita  

Siinä missä Suomeen suuntautuva työperusteinen maahanmuutto laski, vaikuttaa Suomi kiinnostavan entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskeluperusteisia ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2024 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 14 163, mikä oli noin 10 % kasvu edellisvuoteen. Aasian maat olivat merkittävästi edustettuina vuonna 2024 myös opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa. Eniten opiskelijoita saapui Bangladeshista, Nepalista ja Kiinasta. 

Opiskelijoiden perheenyhdistäminen ennätyskorkealla 

Perhe oli jälleen yleisin syy muuttaa Suomeen, mutta myös näissä luvissa nähtiin laskua edellisvuoteen. Vuonna 2024 ensimmäisen oleskeluluvan perhesiteen perusteella sai 18 018 henkilöä, mikä oli pudotus vuoden 2023 ennätysmäiseen lukuun 20 278. Tosin jatkolupia myönnettiin puolestaan 25 395 kappaletta, mikä oli huomattava nousu vuoden 2023 lukuihin verrattuna (17 284 kappaletta). Monet perheet siis haluavat jatkavat oleskeluaan Suomessa.  

– Myös perhesideluvissa Aasian maat olivat kärjessä. Tätä selittää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lisääntynyt muuttoliike. Vuonna 2024 suurimmaksi hakijakansalaisuudeksi nousi Filippiinit, mitä seurasi Sri Lanka, Intia ja Nepal. Venäjä puolestaan putosi pois viiden suurimman hakijakansallisuuden joukosta, Hirvelä kertoo. 

Turvapaikanhakijoiden määrässä suuri pudotus  

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä putosi lähes puoleen edellisvuodesta. Turvapaikkahakemuksia jätettiin 2024 yhteensä 2 948 kappaletta, kun vuonna 2023 hakemuksia jätettiin 5 372.  

– Koko EU-alueella turvapaikkahakemuksia jätettiin yli miljoona, mutta korkea turvapaikkahakemusten määrä ei ole kuitenkaan heijastunut Suomeen. Hakemusmäärän kasvua hillitsivät itärajan sulun lisäksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta, Suomen maantieteellinen sijainti sekä tiettyjen kohdemaiden, kuten Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan vetovoimatekijät Suomeen verrattuna, Hirvelä sanoo. 

Perinteisesti tilastojen kärjessä olleet Somalia, Afganistan ja Irak olivat myös vuonna 2024 yleisimmät turvapaikanhakijoiden lähtömaat. Kaikkien näiden kansalaisuuksien jättämien hakemusten lukumäärät kuitenkin putosivat suhteessa edellisvuoteen. 

Webinaari maahanmuuton ajankohtaisista ilmiöistä 

Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) ja Maahanmuuttovirasto järjestävät webinaarin Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2024–2025 tiistaina 20.5.2025 kello 10–11.15. 

Tilaisuudessa EMN:n ja Maahanmuuttoviraston asiantuntijat luovat katsauksen vuosien 2024 ja 2025 maahanmuuton kokonaiskuvaan työperusteisen ja humanitaarisen maahanmuuton näkökulmasta. Tarkastelussa ovat sekä tilastolliset trendit että Suomen maahanmuuton toimintaympäristön viimeaikaiset muutokset. 

Tilaisuudessa esitellään myös EMN:n kansallinen Maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti 2024 sekä tilastokatsaus Maahanmuuton tunnusluvut 2024. Lisäksi tutustutaan Maahanmuuttoviraston uusimpaan Maahanmuutto Suomeen -katsaukseen.

Tilaisuuden avaa Maahanmuuttoviraston tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä ja EMN:n Suomen yhteyspisteen johtaja Rafael Bärlund. Tämän jälkeen seuraa asiantuntijapaneelin esitys maahanmuuton eri ilmiöistä, kuten työperusteista maahanmuutosta, kansainvälisistä opiskelijoista ja kansainvälisestä suojelusta. Asiantuntijapaneelissa mukana ovat erityisasiantuntijat Tuukka Lampi ja Samuli Volanen EMN:stä sekä Kaisla Huhta Maahanmuuttovirastosta.

• Seuraa webinaaria klo 10–11.15: Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2024–2025
• Euroopan maahanmuuttoverkoston maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti 2024 
• Maahanmuuton tunnusluvut 2024 
• Maahanmuutto Suomeen 2/2025

Lisätietoa medialle

• Tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä, etunimi.sukunimi@migri.fi, 0295 434 083
• EMN:n Suomen yhteyspisteen johtaja Rafael Bärlund, etunimi.sukunimi@migri.fi, 0295 433 022