Opiskelijoiden masennusperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet huomattavasti enemmän kuin työssä olevien

Kelan korvaamat pitkät sairauspoissaolot mielialahäiriöiden perusteella ovat lisääntyneet aikuisikäisillä opiskelijoilla enemmän kuin missään työssä olevien ryhmällä vuosina 2010–2023, paljastaa Kelan tuore tutkimus. Masennus on mielialahäiriöistä selvästi yleisin.

– Opiskeluvaiheen paineet ovat kaikkiaan kasvaneet. Voi olla, että tämä näkyy lisääntyneinä masennusperusteisina poissaoloina, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi.

Mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot ylipäänsä ovat lisääntyneet kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Työssä olevilla kasvu on kuitenkin painottunut ahdistuneisuusperusteisiin poissaoloihin. Myös opiskelijoiden ahdistuneisuusperusteiset poissaolot ovat yleistyneet, mutta vähemmän kuin palkansaajilla.

Kela voi maksaa sairauspäivärahaa suhteellisen pitkistä, yli 10 arkipäivää kestävistä sairauspoissaoloista. Jos opiskelija on sairauden takia kyvytön opiskeluun, hänellä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan, samoin kuin työssä olevalla on oikeus etuuteen ollessaan työkyvytön.

Masennus yhä useammin perusteena sekä nais- että miesopiskelijoilla

Erityisesti naispuolisilla opiskelijoilla masennusperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet. Myös miehillä opiskelijat kuitenkin erottuvat työssä olevista, sillä miespuolisilla opiskelijoilla masennusperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet siinä, missä työssä olevien miesten kohdalla osuus on pysynyt jokseenkin tasaisena.

Vielä vuonna 2010 masennusperusteiset sairauspoissaolot olivat suunnilleen yhtä yleisiä opiskelijoilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Vuonna 2023 masennusperusteiset poissaolot olivat suhteellisesti selvästi yleisempiä opiskelijoilla kuin ylemmillä toimihenkilöillä, kun huomioitiin eroja iässä, siviilisäädyssä ja koulutustasossa.

– Kuten muissakin tutkimuksissa, tässä näkyy naispuolisilla opiskelijoilla suurempi kuormittuminen kuin miespuolisilla. Vaikka sukupuolieroihin on useita syitä, näkisin että naisiin kohdistuu eri elämänalueilta enemmän paineita, arvioi Perhoniemi.

Masennusoireilu voi heijastaa laajempia yhteiskunnallisia paineita

Tutkijat arvioivat, että kehitys liittyy opiskelun ja nuoruuden elämänvaiheen kuormittavuuteen. Nuorilta edellytetään aiempaa nopeampaa etenemistä opinnoissa, ja esimerkiksi tutkintojen tavoiteajat ovat lyhentyneet. Opintojen ja työn rajapinta on entistä tiiviimpi, eikä palautumiseen jää aina riittävästi aikaa.

– Poliittisilla toimilla on aikaistettu tutkintojen loppuun saattamista ja siirtymistä kokonaan työelämään. Ei ole kuitenkaan selvää, onnistuvatko toimet pidentämään työuria kokonaisuutena, kun huokoisuus samalla vähenee ja kuormitus lisääntyy, Perhoniemi sanoo.

Lisäksi ympäröivän maailman tapahtumat, kuten pandemia, sodat ja taloudellinen epävarmuus, ovat lisänneet nuorten ja opiskelijoiden kuormitusta ja ovat voineet lisätä näköalattomuutta.

– Viime aikoina on mielen asiantuntijoilta kuultu myös tärkeää puhetta mielenterveyden tai vaikeiden tunteiden itsereflektiosta. Kun elämme vahvasti niin sanottua psykologian aikaa, osalla vaikeiden tunteiden käsittely kääntyy häiriön pohtimiseen. Silloin saatetaan hakea sairauspoissaoloa herkemmin kuin ennen, pohtii Perhoniemi

Tietoisuus etuudesta ei ole itsestäänselvyys opiskelijoille

Sairauspäiväraha ei ole opiskelijoille yhtä tuttu etuus kuin työssäkäyville, ja sen käyttö voi vaihdella. Tietoisuus mahdollisuudesta saada etuutta opiskelukyvyn heikentyessä voi silti olla tärkeä osa opiskelijoiden tukemista.

Pitkä sairauspoissaolo sairauspäivärahalla säästää opiskelukyvyttömän opiskelijan opintotukikuukausia ja voi pidentää oikeutta tutkinnon suorittamiseen.

– Ei ole selvää, kuinka moni opiskelija edes tietää sairauspäivärahan mahdollisuudesta. Kun opintotukikuukausien määrä ja tutkinnon suorittamisaika ovat rajallisia, sairauspäivärahaa kannattaa kyllä hakea, jos on opiskelukyvytön. Osaltaan masennusperusteisten pitkien sairauspoissaolojen kasvu nousu voi toki heijastaa opiskelijoiden lisääntynyttä tietoisuutta tästä, Perhoniemi toteaa.

Lisätietoa

Alkuperäinen julkaisu: Perhoniemi, R., Blomgren, J. Long-term sickness absences based on mental disorders by socioeconomic group – trends of prevalence in Finland 2010–2023. BMC Public Health 25, 1277 (2025). DOI: 10.1186/s12889-025-22431-x