Miten päästä kohti nettonollaa ja luontopositiivista liiketoimintaa?

2020-luvun loppua kohti mentäessä on ympäristövastuuta yhä vaikeampi käsitellä muusta liiketoiminnasta irrallisena.

Yrityksen, joka haluaa aidosti parantaa (eikä heikentää) tulevien sukupolvien ja ekosysteemien elämän edellytyksiä, on pohdittava, miten se siirtyy vähähiiliseen ja luontopositiiviseen liiketoimintaan. Tämä on kuitenkin paljon helpommin sanottu kuin tehty, mikä näkyy myös FIBSin tuoreen Yritysvastuu  2025 -tutkimuksen tuloksissa.

Kestävien liiketoimintamallien kehittämisessä voi hyödyntää esimerkiksi CSRD:n myötä tuttua ilmastosiirtymäsuunnitelmaa. Viisaasti laadittu suunnitelma, esimerkiksi Transition Plan Taskforcen (TPT) suosituksia seuraten, voi toimia tärkeänä strategisena välineenä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa.

Monelle yritykselle nettonollapäästöjen saavuttaminen voi tuntua tällä hetkellä hyvin vaikealta, mutta tärkeintä on päästä alkuun, sietää epävarmuutta ja täydentää suunnitelmaa jatkuvasti. Kolmen horisontin työkalusta voi olla tässä työskentelyssä myös hyötyä.  ​

Luontokysymykset ovat toistaiseksi ilmastoa haastavampia, sillä yhteiset viitekehykset ja mittarit eivät ole yhtä vakiintuneita. Luontokadon suurimmat syyt liittyvät kestämättömään maan- ja materiaalinkäyttöön, joten niihin pureutuminen on olennaista. TNFD:n (The Taskforce on Nature-related Financial Disclosures) ja SBTN:n (Science Based Targets Network) ohjeistukset auttavat systemaattisten vaikutusten kartoituksen aloittamisessa. Lisäksi TNFD kehittää ohjeita luontoon liittyvien siirtymäsuunnitelmien laatimiseen. Myös ensimmäisiä yhdistettyjä ilmasto- ja luontosiirtymäsuunnitelmia on jo julkaistu, näistä esimerkkinä brittiläisen vakuutusyhtiö AVIVA:n suunnitelma.

Maailman myllerryksessä on tärkeää pitää suunta selkeänä: kohti kestävämpää liiketoimintaa.