Nuoret suhtautuvat työelämään aiempaa toiveikkaammin – tulevaisuuden odotuksissa korostuvat myös onnellisuuden ja rauhan merkitys

Kevään alussa NYT Nuorten tulevaisuusraportin kyselyyn vastasi 4 863 nuorta yläkoulusta ja toiselta asteelta. Vastaajista 64 % oli yläkoulusta, 19 % lukiosta ja 17 % ammatillisesta oppilaitoksesta. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT teetti kyselyn yhteistyössä LähiTapiolan kanssa. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.

Työelämä näyttäytyy nuorille mahdollisuutena – usko oman paikan löytämiseen vahvistunut

Peräti 76 % nuorista uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan. Kaksi vuotta sitten näin uskoi vain 68 %. Epävarmuus on vähentynyt ja tilalle on rakentunut luottamusta ja suuntautumista kohti aktiivista roolia työelämässä. Nuoret pitävät myös vanhempiensa työtä merkityksellisenä: 86 % kertoi arvostavansa vanhempiensa saavutuksia työelämässä (vuonna 2018: 83 %).

Tulevaisuusraportin mukaan 57 % nuorista odottaa työelämää innolla, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Vielä suurempaa muutosta on tapahtunut uskossa omiin työelämävalmiuksiin. Kaksi vuotta sitten 62 % nuorista koki omaavansa riittävät valmiudet työelämään, kun taas tänä keväänä valmiuksiinsa luottaa 71 % nuorista. Samassa linjassa on myös väittämä ”Uskon, että minulla on hyvä tulevaisuus”   ̶  tämän kevään kyselyssä 71 % nuorista luottaa tulevaisuuteen, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän verrattuna edellisvuoteen (2024: 67 %).

”Positiivinen kehitys tuloksissa kertoo, ettei nuorten toiveikkuus tulevasta ole kadonnut ja että heidän uskonsa omiin valmiuksiin on vahvistunut. Olen iloinen näistä tiedoista, sillä järjestömme Nuorten NYT pyrkii nimenomaan edistämään nuorten työelämätaitoja. Haluamme konkreettisesti näyttää ja kertoa, millaista työelämässä on. Myös monet koulut ja oppilaitokset panostuvat työelämäteemojen käsittelyyn ja rakentavat yhteyksiä työelämätoimijoiden kanssa. Kun nuorten osaaminen työelämän ja työnhaun peruskäytännöistä vahvistuu, saadaan epävarmuuden tilalle uskoa omiin kykyihin. Lisäksi tuloksiin voi vaikuttaa korona-ajan kokemusten jääminen taakse ja nykyiset lähiopiskelun mahdollisuudet”, sanoo Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin toimitusjohtaja Johanna Vesikallio.  

Työelämän pelot vähenemässä – some ei aiheuta paineita

Työelämään liittyviä huolia esiintyy toki edelleen, mutta ne ovat vähenemässä: 35 % nuorista pelkää työelämän olevan liian raskasta, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna (2024: 37 %). Erityisesti tyttöjen keskuudessa (42 %) tulevan työelämän mahdollinen raskaus huolettaa enemmän. Pojista työelämän vaativuudesta on huolissaan vain 24 %.

Tämän kevään kyselyssä selvitettiin myös, kokevatko nuoret paineita tulevaisuuden alavalinnoista. Yksi merkittävä tulos vastauksissa liittyy sosiaaliseen mediaan: somen ei koeta aiheuttavan juuri lainkaan paineita tulevaisuuden urahaaveista. Vain 10 % kertoi paineita aiheutuvan somesta. Nuorten paineet liittyvät sen sijaan ensisijaisesti epävarmuuteen siitä, mikä ala olisi itselle sopiva (42 %) ja omista kyvyistä (37 %).

"On ilahduttavaa, että nuorten pelko tulevan työelämän raskaudesta vaikuttaa taittuneen. Yritysten tulee ottaa nuorten työelämään ja alavalintoihin liittyvät paineet tosissaan ja miettiä, millaisen ensikosketuksen työelämään ne nuorille tarjoavat. Positiivisella työelämäpuheella voidaan vaikuttaa vahvasti nuorten kokemukseen ja mielikuvaan työelämästä ja toimialoista. Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea, ja yrityksen johtamiskulttuuri jättää jälkensä nuoriin työntekijöihin. Nuorten johtamisessa tärkeää on johdonmukaisuus ja turvallinen ilmapiiri, jossa on tilaa oppia ja tehdä virheitä. Yritykset voivat rakentaa luottamusta edessä olevaan työelämään ja auttaa nuoria ymmärtämään työelämän vaatimuksia ja mahdollisuuksia paremmin", sanoo HR-palvelujohtaja Riikka Ristola LähiTapiolasta.

Lukiolaiset kokevat enemmän paineita

Yli kolmasosa nuorista (36 %) ei koe lainkaan paineita tulevaisuuden alavalinnoista. Erityisesti yläkoululaiset ja ammattiin opiskelevat nuoret raportoivat vähäisestä paineen tunteesta (38 %).

Lukiolaisista vain 24 % kertoi, ettei koe lainkaan paineita ja he erottuivatkin vastaajista ryhmänä, jota tulevaisuuden alavalinnat askarruttavat eniten. Yli puolet (56 %) lukiolaisista kokee paineita siitä, ettei tiedä mikä ala tulevaisuudessa olisi sopiva. Lukiolaiset ovat myös muita enemmän huolissaan riittävästä toimeentulosta, työelämää koskevasta uutisoinnista ja omien voimavarojen riittävyydestä. Myös nuoret, joiden vanhemmat ovat työelämässä, kokevat enemmän paineita tulevasta.

Kodin tausta vaikuttaa nuoren käsitykseen mahdollisista urapoluista

NYT Nuorten Tulevaisuusraportin tulosten mukaan nuorille tutuin ala on kaupan ala, minkä tiesi 61 % vastaajista. Muita tutuimpia aloja ovat rakennusala, terveydenhuolto, opetus ja koulutus sekä matkailu- ja ravintola-ala.

Tytöt tuntevat eri aloja poikia laajemmin, ja myös ne nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat työelämässä. Alojen laajempaan tuntemukseen vaikuttaa myös nuoren hyvä koulumenestys. Ne vastaajat, jotka kertoivat keskiarvonsa olevan kahdeksan tai sen yli, tunnistivat aloja selvästi muita paremmin.

Kiinnostus pankki- ja rahoitusalaan kasvanut - alavalinnat edelleen sukupuolittuneet

Terveydenhuolto on säilyttänyt paikkansa nuorten suosikkialana, mutta sen rinnalle on yhtä merkittävänä noussut pankki- ja rahoitusala. Myös asianajajan työ on noussut kymmenen kiinnostavimman joukkoon, vaikka vain 28 % kokee tietävänsä alasta. Media- ja viestintäalan vetovoima on puolestaan laskenut tasaisesti vuodesta 2021, vaikka ala onkin kymmenen kiinnostavimman joukossa (2021: 2. sija, 2025: sija 8.).  Kiinnostus kaupan alaan on puolestaan kasvanut, ja opetus- ja koulutusala on pitänyt vakaan paikkansa houkuttelevimpien töiden joukossa.

Alojen vetovoimaan vaikuttaa vastaajien sukupuoli: Tyttöjen valinnoissa korostuvat terveydenhuoltoala, matkailu- ja ravintola-ala sekä sosiaalipalvelut.  Poikia kiinnostavat useammin puolestaan pankki- ja rahoitusala, maanpuolustus sekä rakennusala.

Nuoren syntyperä vaikuttaa myös jonkin verran alojen vetovoimaan. Ne nuoret, jotka ovat syntyneet ulkomailla tai joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, ovat muita kiinnostuneempia pankki- ja rahoitusalasta, teknologiateollisuudesta, tietoliikenne- ja telekommunikaatioalasta, taloushallinto- ja kirjanpitotyöstä ja kemianteollisuudesta.

Myös vanhempien koulutustausta ja työllisyystilanne vaikuttavat nuorten kiinnostuksiin eri aloja kohtaan.

Tulevaisuuden tärkeitä aiheita toimeentulo, työ, ystävät ja rauha

Arvot merkitsevät nuorille paljon työelämässä. Valtaosalle vastaajista (86 %) on tärkeää tehdä töitä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti. Suurin osa haluaa myös tehdä työtä, joka vastaa omia arvoja.

Kysyttäessä tulevaisuuden toiveista ja mikä on nuorille tärkeää kymmenen vuoden kuluttua, vastauksissa korostuvat työ, varallisuus, onnellisuus, terveys sekä ystävät. Näiden rinnalla rauha on kymmenen tärkeimmän aiheen joukossa. Kuuluisuus on puolestaan häntäsijalla.

Riittävä toimeentulo ja työ ovat kaikille tärkeitä, mutta kouluasteiden välillä on myös eroja:

• Lukiolaiset pitävät tulevaisuutensa kannalta tärkeinä muita useammin onnellisuutta, ystäviä, terveyttä, matkustelua, parisuhdetta ja luontoa.
• Yläkoululaisilla ja ammattiin opiskelevilla korostuu lukiolaisia enemmän toimeentulon, asunnon ja lemmikkien merkitys. Yläkoululaiset olivat valinneet muita useammin myös menestyksen tärkeäksi tulevaisuudessa. Ammattiin opiskelevien vastauksissa korostuivat muita enemmän perhe, omat lapset ja auto.
  
  

Tiedotteen liitteenä tulokset tarkemmin taulukkoina.

Lisätietoa:

Riikka Ahonvala
Asiantuntija, nuorten työelämäosaaminen
riikka.ahonvala@nuortennyt.fi
050 5242 568

Kaisa Huikuri
Viestintäjohtaja
kaisa.huikuri@nuortennyt.fi
045 7734 9347