EK:lta merkittävä panostus Ukrainaan - suomalaisyritykset mukaan uudelleenrakentamiseen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnistää vauhdilla Pro Ukraina -hankkeen, jolla tavoitellaan yli 200 suomalaisyrityksen osallistumista Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Samalla testataan vienninedistämisen uutta toimintamallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan onnistuneita käytäntöjä pk-yritysten kansainvälistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Suomen tuki Ukrainalle on horjumatonta. Nyt ukrainalaiset toivovat Suomen elinkeinoelämän panosta uudelleenrakentamiseen, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Kestävästi toimivat suomalaiset yritykset voivat vaikuttaa konkreettisesti sen puolesta, että uudelleenrakentaminen tapahtuu eurooppalaisin standardein ja toimintaperiaattein, mikä on aivan ratkaisevaa Ukrainan länsi-integraatiolle ja EU-jäsenyysprosessin etenemiselle. ”
Vahva panostus kenttätyöhön
Uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi EK käynnistää syyskauden alussa Pro Ukraina -hankkeen, jolla tarjotaan suomalaisyrityksille uudenlaisia vienninedistämisen palveluita Ukrainaan etabloitumisen ensivaiheeseen.
Toimintamalli perustuu kahdelle tukijalalle: Suomen päässä jalkaudutaan laajamittaiseen vientiyritysten aktivointiin ja Kiovasta käsin tuotetaan yrityksille konkreettisia markkinaselvitys- ja kumppaninhakupalveluita.
Ukrainasta voi tulla merkittävä kasvumahdollisuus myös monelle pk-yritykselle, sanoo EK:n johtaja Petri Vuorio:
”Tavoitteena on saada kahden vuoden aikana yli 200 suomalaisyritystä mukaan Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Ukraina voi tarjota Suomelle jopa 1–2 miljardin euron vuosittaisen lisävientipotentiaalin seuraavan vuosikymmenen aikana”.
Ukraina tarvitsee kestävää kehitystä ja suomalaista osaamista
Ukraina tarvitsee apua eritoten tuhottujen asuntojen, koulujen, sairaaloiden, kuljetus- ja energiainfrastruktuurin sekä teollisuuslaitosten uudelleenrakentamiseen.
Ukraina on määritellyt uudelleenrakentamisensa johtoajatukseksi build back better -periaatteen. Suomalaisyritykset pystyvät tarjoamaan näihin odotuksiin vastaavaa huippuosaamista mm. energiaratkaisuissa, telekommunikaatiossa ja kyberturvassa, teollisissa tuotantolaitteissa ja kaivosteknologiassa, rakentamisen ratkaisuissa sekä väestönsuojissa.
Ukrainan infrastruktuurin uudelleenrakennus on Maailmanpankin arvioiden mukaan yli 500 miljardin dollarin urakka. Lisäksi maalla on edessään satojen miljardien eurojen arvoinen puolustuksen ylösajo.
Mallia Suomen tulevaan vienninedistämiseen
EK:n hankkeella on Häkämiehen mukaan myös laajempi Suomen vientiä palveleva tavoite:
”On aika nostaa Suomen vienninedistämispalvelut muiden Pohjoismaiden tasolle. Ukraina-hankkeen kautta pystymme kehittämään Suomeen uutta toimintamallia, jolla vastataan yritysten tarpeisiin saada uusia markkinakartoituspalveluita kansainvälistymisen ensi askeliin. Otamme mallia erityisesti Ruotsin ja Tanskan vientipalveluiden parhaista käytännöistä. Yhteistyössä ulkoministeriön kanssa pyrimme siihen, että uusia vastaavanlaisia palveluita voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla prioriteettimarkkinoillamme, osana pysyvää Team Finland -toimintaa”.
Suomi on yksi suurimmista Ukrainan tukijamaista talouden kokoon suhteutettuna, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio:
”Tuki suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksille Ukrainassa on keskeisimpiä ulkoministeriön tuen muotoja. Jälleenrakentaminen on jättiurakka, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia suomalaisyrityksille ja niiden osaamiselle ja teknologialle. Tässä Ukraina-hankkeessa toimimme yhdessä suomalaisen työn ja yrittäjyyden asialla.”
Suomen pohjoismaiset verrokkimaat etenevät nyt vauhdilla Ukrainassa. Esimerkiksi Ruotsin vienninedistäjällä Business Swedenilla on Kiovassa lähes kymmenen hengen toimisto. Häkämies uskoo, että uudesta Suomen mallista voidaan saada vielä parempi ja tehokkaampi, kun panostamme myös kotimaassa tapahtuvaan jalkatyöhön.
Uusien yritysten saaminen Ukrainaan ja niiden ensiaskelissa auttaminen tarjoaa lisämahdollisuuksia myös markkinoilla toimiville tukipalveluiden tarjoajille.
Lisätiedot:
johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n Suhdannebarometri: Alkukesän suhdannekuva jäi vaisuksi – teollisuudessa odotuksia kasvusta28.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
EK:n heinäkuun Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys on ollut yleisesti heikkoa alkukesällä. Kehitys oli linjassa edellisen tiedustelun varovaisten odotusten kanssa. Kaikkien päätoimialojen arviot tämänhetkisestä tilanteesta ovat alle keskimääräisen. Kasvua oli alkukesällä ainoastaan yksityisissä palveluissa, ja henkilöstön määrä väheni vielä laajalti.
Kutsu: EK:n Suhdannebarometrin julkistuswebinaari ma 28.7. klo 10.00–10.3021.7.2025 15:17:32 EEST | Tiedote
EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 28.7. klo 8, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
EU:n rahoitus 2028 - 2034: Euroopan on priorisoitava kasvua ja turvallisuutta16.7.2025 19:23:48 EEST | Tiedote
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarjottava uskottavat panostukset Euroopan kasvukäänteen, kilpailukyvyn, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Komissio julkisti 16.7. esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). EK odottaa uudelta rahoituskehykseltä sekä selkeitä painopisteitä että joustonvaraa kriisitilanteiden varalle. Ensivaikutelman mukaan painopisteet vaikuttavat EK:n arvion mukaan oikeilta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus. Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.”
EU:n ilmastotavoite vuodelle 2040 luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille2.7.2025 15:10:08 EEST | Tiedote
Komissio ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ja tarjoaa samalla jäsenmaille uusia joustomahdollisuuksia sen saavuttamiseksi. Esitys istuu EK:n jo aiemmin liittojensa kanssa määrittelemään tavoitehaarukkaan. Puhtaan siirtymän investoinnit saavat tästä positiivista näkymää pitkälle eteenpäin. Komissio antoi tänään odotetun ehdotuksensa EU:n ilmastolain muuttamiseksi niin, että vuoden 2040 ilmastotavoite olisi 90 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Näin EU edistää tavoitettaan saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Ehdotettu 2040-tavoite sisältäisi jäsenmaille tarjottuja joustoja. Maat voisivat esimerkiksi huomioida päästövähennyksissään myös EU:n ulkopuolella toteutettuja ilmastotoimia. Näiden kansainvälisten päästövähennysyksiköiden käyttöönotto on komission aiempaan ilmastopolitiikkaan verrattuna selkeä muutos, jossa on kuultu sekä jäsenmaiden että elinkeinoelämän toiveita kustannustehokkaampien päästövähennysten sallimisesta. EU:n 2040
MEDIAKUTSU 7.7. - Trumpin aikaraja umpeutuu; mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan?1.7.2025 10:31:00 EEST | Kutsu
MEDIAINFO: Trumpin aikaraja umpeutuu – mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan? Aika: ma 7.7. klo 14 – 14.30 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus USA:n ja EU:n tullineuvotteluissa odotetaan ratkaisua tai ainakin merkittävää välietappia, kun presidentti Trumpin asettama takaraja umpeutuu 8.7. Tervetuloa kuulemaan EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaavan johtajan Timo Vuoren arvioita: Trump on uhannut asettaa EU:lle peräti 50 prosentin lisätullit, jos EU ei helpota amerikkalaisyritysten toimintaa sisämarkkinoillaan. Mitä voi päätellä neuvotteluiden etenemisestä? Syttyykö transatlanttinen kauppasota, jos diiliä ei synny? Mitkä ovat realistiset vaihtoehdot ja mitä ne tarkoittaisivat Euroopan taloudelle ja Suomen viennille? Maailmantilanne on saanut EU:n vauhdittamaan uusia kauppadiilejä myös muissa maanosissa. Kesän aikana toivotaan viimeistä sinettiä Mercosur-kauppasopimukselle, joka avaisi Suomenkin vientiyrityksille pääsyn Latinalaisen Amerikan jättimarkki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme