MTK: Karhun ihmisarkuutta ei vahvisteta ilman laajaa kannanhoidollista metsästystä
MTK pitää maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaa karhukannan hoitosuunnitelman luonnosta puutteellisena ja osin ristiriitaisena. Vaikka tavoitteet karhukannan ihmisarkuuden ylläpitämisestä ja alueellisten vaikutusten huomioimisesta ovat kannatettavia, jäävät esitetyt toimenpiteet riittämättömiksi. MTK vaatii suunnitelmaan muutoksia, erityisesti kannanhoidollisen metsästyksen laajentamista.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä metsästyslain muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. MTK ihmettelee, miksi karhun kannanhoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään metsästyksen rajoittamista, vaikka lainsäädäntöä ollaan uudistamassa juuri päinvastaiseen suuntaan.
Karhukannan hoitosuunnitelman luonnoksessa ehdotetaan kannanhoidollista metsästystä säännöllisenä toimenpiteenä vain Pohjois-Karjalan alueelle, joka kattaa vain noin 10 % Suomen pinta-alasta. MTK pitää tätä täysin riittämättömänä ja vaatii metsästyksen mahdollistamista huomattavasti laajemmalla alueella ihmisarkuuden vahvistamiseksi ja vahinkojen vähentämiseksi.
MTK torjuu jyrkästi esityksen, jossa karhujen ravinnonsaantia tuettaisiin nostamalla hirvikannan tavoitetasoa erityisesti alueilla, joilla on jo ennestään tiheä suurpetokanta. Tämä lisäisi riskiä metsä- ja liikennevahingoista.
Suunnitelmaluonnoksessa karhun suotuisan suojelun tason viitearvoksi esitetään 1400 yksilöä, kun aiemmin suotuisan tason on katsottu täyttyvän 800–1100 yksilön karhukannalla. MTK ei näe perusteita tämän tason muuttamiselle. Karhukanta Suomessa on vahva ja elinvoimainen, eikä suunnitelmallinen metsästys ole sitä vaarantanut.
Lisätietoja:
Mikko Tiirola, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, 044 538 4280
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK, 040 075 4235
Anna-Rosa Asikainen, juristi, luonnonsuojelu, MTK, 040 920 9858
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Suomalainen metsäkuusi tuo joulun – ota talteen kuusenhakureissun muistilista!17.12.2025 15:21:13 EET | Tiedote
Suomalaisessa metsässä kasvanut kuusi on monelle jouluperinne, joka tuo joulun kotiin. MTK kokosi näppärän muistilistan, jolla joulupuun haku onnistuu sujuvasti.
Teillä tulet, Rautatieasemalla omput – MTK:n joulutervehdykset suomalaisille17.12.2025 10:19:00 EET | Tiedote
Maaseutunuorten perinteiset Joulutulet syttyvät jälleen teiden varsille lauantaina 20.12.2025. Tapahtuma on vakiintunut yhdeksi maaseutunuorten tärkeimmistä ja rakkaimmista joulun ajan perinteistä. Joulutulet juhlistavat kotimaista alkutuotantoa ja maaseudun elinvoimaa sekä kiittävät kuluttajia, jotka valinnoillaan arvostavat suomalaista ruokaa ja sen tuottajia. Joulutulien lisäksi MTK ilahduttaa kaupunkilaisia jakamalla kotimaisia jouluomenoita Helsingin Rautatieasemalla 19.12.
MTK: Alkutuotannon kannattavuus ratkaisee kansallisen ruokastrategian onnistumisen16.12.2025 12:34:39 EET | Tiedote
MTK:n tuleva puheenjohtaja Tero Hemmilä kiittää ruokastrategian visiota, mutta vaatii nopeita toimia alkutuotannon kannattavuuden vahvistamiseksi.
Viljelijöiden suurmielenosoitus Brysselissä 18.12. – viljelijöitä Suomesta mukana16.12.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Brysselissä järjestetään torstaina 18.12. laaja viljelijämielenosoitus. Tapahtumaan odotetaan 8 000–10 000 viljelijää 27 EU-maasta. Suomesta mielenosoitukseen osallistuu edustajia MTK:sta ja SLC:stä. Edellisen kerran vastaavan mittaluokan mielenosoitus järjestettiin kymmenen vuotta sitten. Mielenosoitus järjestetään vastalauseena EU-komission budjettiesitykselle vuoden 2027 jälkeiselle ajalle. Maataloudelle korvamerkitty EU-rahoitus on vaarassa pienentyä viidenneksellä.
Joulupöydän ytimessä kotimaisuus – maaseudun vuodenkierto ohjaa ruokavalintoja15.12.2025 08:03:00 EET | Tiedote
Joulu kokoaa suomalaiset kotimaisen ruuan äärelle. Joulun juhlapöytä rakentuu kotimaisista raaka-aineista: juureksista, perunasta, kananmunista, lihasta sekä vilja- ja maitotuotteista. Ne kertovat suomalaisen ruuantuotannon monipuolisuudesta ja vastuullisuudesta. Maaseudulla vuodenkierto näkyy erityisesti loppuvuonna, kun sadonkorjuun kiireet väistyvät talven hiljaisempaan aikaan. Vaikka pellot lepäävät, työ maatiloilla jatkuu ympäri vuoden eläinten hoidosta metsätöihin ja tulevan satokauden valmisteluun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme