SDP:n Kvarnström: Hallituksen on ryhdyttävä toimiin työttömyyden torjumiseksi sen pahentamisen sijaan

Tällä viikolla julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2025 työmarkkinaennuste. Ennusteen mukaan työttömien määrä pysyy yli 300 000 henkilön tasolla seuraavien kahden vuoden ajan. Samalla pitkäaikaistyöttömien määrän odotetaan kasvavan 125 000:sta vuonna 2025 aina 142 000:een vuoteen 2027 mennessä.

– Tämän pitäisi saada hallitus kokoontumaan kriisikokouksiin ja arvioimaan uudelleen nykyistä politiikkaansa. Ei riitä, että vedotaan suhdannetilanteeseen. Työttömyys on hälyttävän korkealla tasolla, jopa korkeammalla kuin pandemian aikana. Työttömiä työnhakijoita on huomattavasti enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Silti Orpon hallitus on päättänyt tehdä työttömien elämästä vaikeampaa. Ihmiset eivät ole työttömiä siksi, että tuet olisivat liian korkeita ja työnteko ei kannattaisi. Ihmiset tarvitsevat tukea päästäkseen eteenpäin, eivät rangaistuksia, jotka ajavat heidät pitkäaikaistyöttömyyteen, Kvarnström sanoo.

Koska ennusteessa arvioidaan pitkäaikaistyöttömien määrän kasvavan jo ennestään korkealta tasolta, Kvarnström katsoo, että toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava kiireellisesti.

– Työttömyyttä kuvataan usein osin rakenteelliseksi, osin suhdanneluonteiseksi. Nämä molemmat edellyttävät kunnianhimoista politiikkaa, joka vahvistaa työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä. Siirtyminen työttömästä pitkäaikaistyöttömäksi heikentää tilastollisesti mahdollisuuksia palata työelämään. Emme voi seistä sivussa ja katsoa, kun kymmenettuhannet suomalaiset ajautuvat pitkäaikaistyöttömyyteen ja heidän tulevaisuudennäkymänsä heikkenevät rajusti. Tarvitsemme nyt aktiivista työelämäpolitiikkaa ja panostuksia koulutusmahdollisuuksiin, Kvarnström sanoo.

Hänen mukaansa hallitus on pahentanut tilannetta leikkauksilla, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin, sekä poistamalla muun muassa vuorotteluvapaan, joka on tarjonnut työtä työnhakijoille. Hän kritisoi myös aikuiskoulutustuen lakkauttamista ennen korvaavan mallin käyttöönottoa.

– Nyt tarvitaan toimenpidepaketti. Sen voi rakentaa monella tavalla. Se voi sisältää uuden aikuiskoulutustuen mallin, paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysetuudella, panostuksia elinikäiseen oppimiseen, palkkatukimalleja, lisää resursseja kunnille, jotka vastaavat nyt työ- ja elinkeinopalveluista, kunnianhimoisempaa asuntopolitiikkaa rakentamisen käynnistämiseksi ja paljon muuta, Kvarnström sanoo.

Hän katsoo, että poliittinen keskustelu kasvusta on tarpeen, mutta sitä tulisi laajentaa koskemaan myös kasvun sisältöä ja kestävyyttä.

– Kasvun lisääntyminen auttaa ajan myötä, mutta työttömyys on ongelma, johon on puututtava tässä ja nyt. Kyse on inhimillisestä kärsimyksestä, joka vahingoittaa vakavasti yhteiskuntaa, Kvarnström sanoo.