Työttömyys huhtikuussa 13,4 prosenttia

Huhtikuun nostoja

• Työttömien määrä nousi, lomautettujen määrä laski ja lyhennettyä työviikkoa tekeviä oli enemmän vuoden takaiseen verrattuna.
• Pitkäaikaistyöttömiä oli 951 enemmän kuin vuosi sitten.
• Palveluissa olevia oli 933 vähemmän kuin vuosi sitten.
• Uusia avoimia työpaikkoja oli 1 745 vähemmän kuin vuosi sitten.

Koko Keski-Suomen alueen työttömyysaste oli 13,4 %, joka on ELY-keskus-alueista toiseksi huonoin Pohjois-Karjalan jälkeen. Jyväskylän työttömyysaste (14,0 %) on maan suurista kaupungeista toiseksi huonoin samalla prosenttiosuudella Turun kanssa. Työttömien työnhakijoiden määrä laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta seitsemässä kunnassa. Suhteellisesti eniten laskua tapahtui Luhangassa (-21,1 %). Työttömyysaste oli korkein Saarijärvellä (16,1 %) ja matalin Muuramessa (8,8, %).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä nousi edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna käytännössä kuudessa ammattiryhmässä. Eniten työttömyys kasvoi johtajien ammattiryhmässä (77,4 %). Työttömien määrä laski neljässä ammattiryhmässä, eniten maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden ammattiryhmässä (-10,6 %).

Suhdanneindikaattorina pidetyssä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät -ammattiryhmässä työttömyys laski 1,7 %. Rakennusalan tilanteen paraneminen liittyy pääasiassa kausivaihteluihin: keväällä ja kesällä alan työttömyys tyypillisesti laskee. Vertailuna voidaan todeta, että tämän vuoden huhtikuussa tässä ammattiryhmässä oli yli 600 työtöntä enemmän kuin hyvänä suhdannevuotena 2022.

Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja huhtikuun aikana 1 207, joka on 1 745 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan huhtikuun aikana oli avoinna 3 128 työpaikkaa, joka on 1 908 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Keski-Suomen työllisyysalueiden alueella on alkanut 107 muutosneuvottelua vuoden 2025 aikana (21.5.2025 mennessä). Muutosneuvotteluissa ilmoitettu irtisanomistarve on ollut 1 082 henkilöä, ja toteutunut irtisanomisten määrä on 120 henkilöä, kunnallisella puolella 57. Lomautustarve on ollut 956 henkilöä, ja toteutunut lomautusten määrä on 398 henkilöä, kunnallisella puolella 184.

Työpaikkoihin satoja hakijoita, joskus jopa tuhat

Korkeasti koulutettujen (alempi tai ylempi korkeakoulututkinto ja tutkijakoulutus) työttömyystilanne on ollut Keski-Suomessa yksi maan vaikeimmista jo parin vuosikymmenen ajan. Kymmenen viime vuoden aikana se oli alimmillaan vuonna 2019, jolloin korkeasti koulutettuja työttömiä oli 1 971. Nyt huhtikuussa 2025 heitä oli 2 769. Edellisen kerran korkeasti koulutettujen määrä oli näin korkea vuonna 2015 (2 860) sekä vuonna 2016 (2 834).

"Jyväskylä on vahva korkeakoulukaupunki, jonne jäädään mielellään asumaan valmistumisen jälkeen. Työllistyminen omalle opintoalalle on monelle tällä hetkellä erityisen vaikeaa, koska sopivia työpaikkoja ei vain ole tarpeeksi tarjolla", yksikön päällikkö Marja Pudas Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Yhtä työpaikkaa kohden hakijoita on satoja, joskus jopa lähes tuhat. Kun suhdannetilanne oli parempi, osa korkeakouluista valmistuneista nuorista aloitti työuransa koulutustaan vastaamattomassa työssä, esim. myynti- tai palvelualalla. Nyt näitäkään työpaikkoja ei ole runsaasti tarjolla. Lisäksi niistä kilpailevat myös toiselta asteelta valmistuneet nuoret, alanvaihtajat sekä kesätöitä etsivät opiskelijat.

Talous lievässä kasvussa, työmarkkinoiden palautuminen hidasta

Suomen talous on onneksi jo pienessä kasvussa. Tälle vuodelle odotettu kasvu ei kuitenkaan riitä kääntämään työttömyyttä laskuun. TEM:n tuoreen (21.5.2025) lyhyen tähtäimen työmarkkinaennusteen mukaan työmarkkinoiden palautuminen on hidasta. Koko maan tasolla työttömien työnhakijoiden määrän odotetaan kasvavan vielä noin vuoden ajan, aina alkuvuoteen 2026 asti. Pitkäaikaistyöttömyys tulee TEM:n mukaan kasvamaan koko vuoden 2025 ajan. Koko maan tasolla sen odotetaan nousevan jopa 40 %:iin kaikista työttömistä.

Julkisen talouden ongelmat ovat johtaneet leikkauksiin julkisissa palveluissa, mikä omalta osaltaan heikentää työllisyyttä. Se vaikuttaa myös kuluttajien luottamukseen talouden paranemisesta. On odotettavissa, että teollisuudessa työllisyystilanne paranee, kun mennään kohti vuoden loppua. Samoin rakentamisessa työllisyyden odotetaan paranevan vuoden 2025 lopulla. Vuoden 2025 aikana kasvun vetureina ja työpaikkojen tarjoajina tulevat olemaan henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja ravintola-alat sekä asiantuntijapalveluista rahoitus- ja vakuutusala.

"Työttömyyden ei odoteta Keski-Suomessakaan vähenevän vuoden 2025 aikana. Uusien avointen työpaikkojen määrän kehitys on huolestuttavan huono", Pudas toteaa.

Vuoden 2025 alussa aloittaneilla Keski-Suomen työllisyysalueilla ei ole riittävästi määrärahoja tarjota työttömille työllisyyspalveluja, esim. palkkatukea ja työvoimakoulutusta. Kevään ja kesän 2025 aikana tulevat päättymään monet, vuoden 2024 lopulla alkaneet palkkatukijaksot ja eräät työllisyyspalvelut. Luultavasti monet näissä palveluissa olleista palaavat työttömiksi, koska työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan myös Keski-Suomessa.

Tuoreessa Yrittäjien elinvoimabarometrissa Keski-Suomi paransi sijoitustaan kolmella pykälällä maakuntien välisessä vertailussa. Verkostoitumisessa Keski-Suomi oli maakunnista kaikkein paras.

"Barometrin mukaan Keski-Suomessa korkeakoulut ottavat erittäin hyvin yrityksiä mukaan TKI-työhön, mikä antaa toivoa uusista innovaatioista, investoinneista ja työpaikoista. Elinvoiman osalta sijoitus oli maakuntien 11., tämän soisi jatkossa parantuvan", Pudas sanoo.

Keski-Suomen työllisyyskatsaus, huhtikuu 2025 (tyollisyyskatsaus.fi)