Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.
Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden.
Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.
Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.
Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.
Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen
Kolilla 15.–16.5.2025.
Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat:
Esa Ahonen
Kainuun hyvinvointialue
Maria Kaisa Aula
Keski-Suomen hyvinvointialue
Nina Brask
Kymenlaakson hyvinvointialue
Lasse Hautala
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kari-Matti Hiltunen
Pirkanmaan hyvinvointialue
Anneli Kiljunen
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Heikki Laukkanen
Etelä-Savon hyvinvointialue
Harri Lehtonen
Satakunnan hyvinvointialue
Kaisa Lepola
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Tapani Melaluoto
Lapin hyvinvointialue
Juha Mustonen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Sari Niinistö
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Tapio Pajunpää
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Helinä Perttu
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Riitta Raatikainen
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Maarit Raja-Aho
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Anne Salonvaara-Kero
Pohjanmaan hyvinvointialue
Tapani Tölli
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Sanna Vauranoja
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Yhteyshenkilöt
Nina Braskaluehallituksen puheenjohtajaKymenlaakson hyvinvointialue
Puh:040 195 4847nina.brask@luottamus.kymenhva.fiKymenlaakson hyvinvointialue
Järjestämme Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut. Noin 159 500 asukkaan maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kymenlaakson hyvinvointialue
Aluehallitus käsitteli vuoden 2025 ensimmäisen osavuosikatsauksen20.5.2025 14:33:53 EEST | Tiedote
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui tiistaina 20.5.2025.
Aluehallituksessa 20.5.2025 käsiteltäviä asioita16.5.2025 13:55:24 EEST | Tiedote
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu tiistaina 20.5.2025.
Talous- ja henkilöstöpalveluiden laajempaa yhteistuotantoa selvitetään13.5.2025 09:32:04 EEST | Tiedote
Porvoon kaupunki, HPK Palvelut Oy, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja Kymenlaakson hyvinvointialue tiedottavat 13.5.2025. Porvoon kaupunki, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja Kymenlaakson hyvinvointialue selvittävät yhteistyömahdollisuuksia talous- ja henkilöstöpalveluiden tuottamiseksi yhteisesti. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, että Kymenlaakson hyvinvointialue tulisi HPK Palvelut Oy:n omistajaksi.
Sisäministeri Mari Rantanen vieraili Kymenlaakson pelastuslaitoksella12.5.2025 15:43:43 EEST | Tiedote
Sisäministeri Mari Rantanen vieraili maanantaina 12. toukokuuta Kymenlaakson pelastuslaitoksella Kouvolan paloasemalla. Vierailun aikana ministerille esiteltiin pelastuslaitoksen organisaatiota, kalustoa ja toimintaympäristöä sekä käytiin laaja-alaista keskustelua pelastustoimen ajankohtaisista aiheista.
Jaalan hammashoitola sulkeutuu pysyvästi 5.6.20259.5.2025 08:35:00 EEST | Tiedote
Jo lakkautetun Jaalan terveysaseman tiloissa toimiva hammashoitola lopettaa toimintansa kesäkuun alussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme