Valkoposkihanhien päämuutto käynnistyi maanantaina 19.5.2025
Valkoposkihanhien päämuutto käynnistyi maanantaina 19.5.2025. Tiistaina 20.5. Porvoon Söderskärillä havaittiin 278 000 muuttavaa valkoposkihanhea sekä Parikkalan Uukuniemellä 252 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalan alueella oli ennen päämuuttoa noin 400 000 valkoposkihanhea.

Viime viikonloppuna osa valkoposkihanhista lähti liikkeelle. Lauantaina 17.5. sekä sunnuntaina 18.5. Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueelta lähti kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia koillisemmaksi Etelä- ja Pohjois-Karjalan suuntaan. Viikonlopun suurin määrä laskettiin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan lauantaina 17.5. Savonlinnan Puruvedellä, jossa muutti 49 200 hanhea. Ilmeisesti viikonloppuna muutolla olleista valkoposkihanhista lähes kaikki laskeutuivat viimeistään Pohjois-Karjalaan. Viikonloppuna hanhet eivät muuttaneet Pohjois-Karjalaa pidemmälle.
Sunnuntai – maanantaina Pohjois-Karjalassa oli karkeasti arvioiden 400 000 valkoposkihanhea, eli lähes kolmannes Barentsinmeren kannasta. Yli 10 000 lepäilevän ja ruokailevan valkoposkihanhen määriä laskettiin monin paikoin.
Viime viikon jakson suurimmat havainnot tehtiin sunnuntaina 18.5. Orimattilan Kurunkulman ja Rääkkylän Oravilahdella, jossa molemmissa oli 30 000 valkoposkihanhea. Pohjois-Savossa Kuopion Maaningalla havaittiin lauantaina 17.5. noin 10 000 lepäävää valkoposkihanhea. Hanhien hajonta pitkin Etelä- ja Itä-Suomea oli tavanomaista kevättä suurempaa.
Päämuutto käynnistyi maanantaina 19.5.
Valkoposkihanhien päämuutto alkoi maanantaina 19.5. tuulen käännyttyä lounaisiin suuntiin. Suomessa levänneet ja ruokailleet valkoposkihanhet lähtivät maanantai-iltana isoin joukoin liikkeelle. Valkoposkihanhien muuttoa tapahtui läpi yön. Samaan aikaan lähtivät myös kauempana Alankomaissa, Saksassa ja Tanskassa olleet valkoposkihanhet liikkeelle ja Virossa oleilleet hanhet yhtyivät virtaan. Esimerkiksi Ruotsin Öölannissa laskettiin maanantaina 19.5. illalla noin 75 000 muuttavaa hanhea. Nämä muuttajat ehtivät Suomen ilmatilaan varhaisaamuksi tiistaina.
Kovaa muuttoa havaittiin tiistaina 20.5. pitkin Suomenlahden rannikkoa, Kaakkois- ja Itä-Suomea. Yli 100 000 valkoposkihanhen ja määrittämättömien hanhien määriä laskettiin yli kymmenessä paikassa ja parhaimmissa paikoissa päästiin yli 200 000 hanhen lukemiin. Porvoon Söderskärillä havaittiin 278 000 muuttavaa valkoposkihanhea sekä Parikkalan Uukuniemellä 252 000 muuttavaa valkoposkihanhea.
Luoteesta saapunut sadealue työnsi tiistai iltapäivällä hanhien päävirran kaakkoisrajan tuolle puolen. Osa hanhista laskeutui Pohjois-Karjalaan, sillä sateessa lentäminen vie paljon energiaa. Tohmajärven Sääperillä havaittiin tiistaina 20.5. 105 000 muuttavaa hanhea. Isoista parvista irtosi aamun ja päivän aikana noin 4 000 hanhea lepäämään, joten hanhia on edelleen pelloilla, vaikkakin huippuvaihdetta vähemmän.
GPS-lähetinhanhet liikkeellä
GPS-lähetinhanhet kertovat nyt aiempaa vähemmän informaatiota. Tiistaina 20.5. ei ole saatu läheskään kaikkien hanhien sijaintitietoja. Venäjälle mobiiliverkon ulkopuolelle lentäneiden GPS-lähetinhanhien paikkatiedot saadaan vasta syksyllä hanhien palattua mobiiliverkon alueelle.
Osasta GPS-lähetinhanhista saadaan kuitenkin sijaintitiedot. Yksi hanhi on lentänyt Tanskasta suoraan Vienanmeren tuntumaan, puolet Virossa olleista lähetinhanhista muutti Suomen kaakkoispuolelta ja lähes kaikki lähetinhanhet ovat olleet liikkeellä. Ensi viikolla tilanne selkeytyy.
Onko lopuillakin hanhilla lähtölaskenta menossa hyvien muuttosäiden takia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Lähipäivinä matalapaine osakeskuksineen jököttää Skandinaviassa lähes paikallaan, ja etelänpuoleinen ilmavirtaus vallitsee Suomessa. Se laittaa loputkin valkoposkihanhet muutolle. Vain ajoittain runsas sade (lähinnä perjantaina) voi tilapäisesti pysäyttää hanhien menon Suomessa, mikä käytännössä on tältä keväältä ohi ensi viikolla.”
Katso video valkoposkihanhista
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lahivahinkokoordinaattori Joni Kivimäki kertoo videolla valkoposkihanhista ja korvauspäätösmenettelystä.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä saksalais- ja alankomaalaistutkimusten GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta on rahoittanut ympäristöministeriö ja projektin hanhien liikkeitä pystyy seuraamaan Suomen lajitietokeskuksen sivulta.
Seuraava muuttotiedote julkaistaan keskiviikkona 28.5.2025.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
- European Goose Management Platform (egmp.aewa.info)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Netherlands Institute of Ekology (nioo.knaw.nl)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Trektellen (trektellen.org)
- Välkommen till Artportalen (artportalen.se)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Kuvat

Linkit
- Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn myönnettiin noin 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 -tiedote (sttinfo.fi)
- Näin haet korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin (youtube.com)
- Så här ansöker du om ersättning för skador orsakade av fridlysta djur (youtube.com)
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
NOUSU-ohjelma avusti kolmen padon purkua (Rannikko-Suomi)10.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Vaelluskalaohjelma NOUSU on vuoden 2025 aikana tukenut vaelluskalakantojen elvytystoimia ELY-keskusten kalatalousyksiköiden toimialueella. NOUSU-ohjelman avustuksella on vuonna 2025 avattu kolme patoa vaelluskaloille kuljettavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on myöntänyt toimialueelleen NOUSU-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 111 600 euroa kolmelle vaelluskalatutkimushankkeelle ja yhdelle kunnostuskohteelle.
Koiviston Auto Länsi Oy jatkaa liikennöintiä reitillä Rauma-Eura-Huittinen-Sastamala-Nokia-Tampere vuoden 2026 alusta (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi)9.12.2025 10:15:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan Ely-keskukset ovat kilpailuttaneet yhteysvälin Rauma-Huittinen-Tampere linja-autoliikenteen yhteistyössä reitin kuntien kanssa. Kilpailutuksen voitti nykyinen liikenteenharjoittaja Koiviston Auto Länsi. Uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2026.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa3.12.2025 13:02:13 EET | Tiedote
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta. Teemaa toteutettiin myös tutkimusosiolla ja erillisrahoitettujen pilottien kautta. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat julkaisseet loppuraportin, jossa arvioidaan kokonaisuuden vaikuttavuutta ja oppeja, ja kuvataan onnistumiset ja kehittämistarpeet.
Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä suppeampi kuin vuosiin28.11.2025 13:45:39 EET | Tiedote
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan joulukuun alussa. Ammattinimikkeiden määrä on edelleen vähentynyt kymmeneen ja on nyt alimmalla tasolla sitten vuoden 2018. Nimikkeitä on poistettu linjauksesta kolmena peräkkäisenä päivityskertana heikon yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi. Linjaus päivitetään puolen vuoden välein.
Olje- och naturgasuppvärmning ersätts i snabb takt – tusen ansökningar om understöd på kort tid28.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Närings-, trafik- och miljöcentralens populära understöd för att avstå från uppvärmning med fossila bränslen utlystes igen i oktober. Under mindre än två månaders tid har redan nästan tusen hushåll ansökt om stöd. Det återstående anslaget räcker för högst 2 000 sökande. Renoveringarna kan genomföras fram till den 31 augusti 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme