Pohjalaiset klassikot Nelimarkka, Myntti ja Vionoja Kokkolan kesän vetonauloina
Komiat pärjää aina – Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja
23.5.–24.8.2025 Roosin talo, alakerta, Pitkänsillankatu 39, Kokkola

Komiat pärjää aina. Vanhaan pohjalaiseen sanontaan kiteytyy horjumaton usko ja ylpeys omaan osaamiseen. Sanonta on ajankohtainen ja pohjalaisuus jälleen framilla elokuvista Euroviisuihin – murteella ylpeästi maustettuna ja asenteella alleviivattuna. K.H.Renlundin museon kesänäyttelyn keskiössä on kolme pohjalaista komiaa – Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja.
K.H.Renlundin museon Roosin talon kesänäyttelyssä Eero Nelimarkan (1891–1977), Eemu Myntin (1890–1943) ja Veikko Vionojan (1909–2001) pohjalainen sielunmaisema käy dialogia nykyhetken kanssa. Euroopan sykkivä taide-elämä antoi eväitä matkustelevien taiteilijoiden ilmaisun kehittymiseen kansainvälisempään suuntaan. Samanaikaisesti teoksissa on vahvana läsnä kotimaan lakeuksilla kypsynyt temperamentti. Näyttely saa katsojansa pohtimaan, mitä pohjalaisuus on ollut ja mitä se on nykyaikana.
Näyttely on ensimmäinen laajempi kattaus, jossa Kokkolan oman ylpeyden Veikko Vionojan taiteen rinnalla voi nähdä laajemmin Eero Nelimarkan ja Eemu Myntin teoksia. Esillä on 54 teosta, maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa kotimaisista museoista, yksityiskokoelmista ja K.H.Renlundin museon hallinnoimasta Kokkolan kaupungin taidekokoelmasta. Näyttelyn on kuratoinut museonjohtaja emerita Anne-Maj Salin yhteistyössä K.H.Renlundin museon työryhmän kanssa.
”Taideteos syntyy siten, että taiteilija kokoaa näkemyksensä rovioksi, jonka hänen temperamenttinsa tuli polttaa” – Eemu Myntti
Komiat pärjää aina -näyttely korostaa sitä, että pohjalaisuus on enemmän kuin maantieteellinen sijainti. Pohjalaisuus on asenne, identiteetti ja vakaumus. Näyttelyssä luodaan katsaus kolmeen pohjalaistaiteilijaan, kolmeen maalariin ja kolmeen temperamenttiin. Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja olivat kaikki Pohjanmaan poikia. Kolme taiteen tekemisen syvällisesti sisäistänyttä lakeuksien kasvattia ja suomalaisen taiteen klassikkoa. Erilaisia kädenjäljeltään, mutta samanlaisia taiteilijavakaumuksessaan. Vionoja ja Nelimarkka ovat vakiinnuttaneet asemansa pohjalaisen maiseman ja elämänpiirin kuvaajina. He maalasivat eteemme sielunmaiseman, joka mielletään yhä pohjalaiseksi: korkean taivaan ja matalan horisontin, sekä harmaan, surumielisen ja jopa hylätyn pihapiirin. Samalla heidän teoksissaan heijastuvat yhtä lailla myös arjen idylli, onnen hetket ja kesän vihreä loisto. Myntin lakeus ja maailma on toisenlaista. Se räiskähtelee kuin ilotulitus. Laihialla on yhtä eksoottista ja romanttista kuin Rivieralla.
”Vain sitä voi kuvata, johon sydän on kokonaisesti kiintynyt” – Veikko Vionoja
Sielunmaisema on myös muisto. Se on yhtä lailla Ullava, Ylistaro, Vaasa, Alajärvi, Alahärmä, Helsinki, Pariisi, Cagnes, Nizza tai Firenze. Kukin näyttelyn taiteilijakolmikosta kävi ulkomailla imemässä vaikutteita ja tutkimassa maailmantaidetta. Myntti oli 1910–30-lukujen, aikansa muodikkaiden, mondeenien elämänpiirien ja etelän värihehkun maalari. Aikakauden kiihkeä elämänrytmi sykkii Myntin teoksissa värikylläisinä siveltimenvetoina. Nelimarkan 1910–20-lukujen modernismi, herkkä ja lyyrinen taide muuttui pian vahvaksi, vakaaksi ja vakavaksi isänmaallisuutta henkiväksi taiteeksi. Nelimarkka antoi pohjalaismaisemalle kasvot ja loi sen kuvaidentiteetin ikkunainteriööreillä, kansankuvauksilla, talvisilla tai viljavilla peltomaisemilla, sekä vakaana virtaavilla pohjalaisjoilla. Vionojan ikkunat lakeudelle, haikeat
interiöörikuvat ja Kyrönjoki-peilaukset näyttäytyivät jo hänen huippukautenaan 1960–70-luvuilla nostalgisina, menneen maaseutuelämän ja kadonneen maailman kuvauksina, vaikka tosiasiassa ne sisältävät paljon ajankohtaista ja syvää taideajattelua. Niissä on modernin abstraktin vaikutteita ja klassisen maalaustaiteen ideoita. Vionojan taiteessa aika on pysähtynyt, eikä kuva kuulu millekään aikakaudelle.
”…ja niin syttyi rakkaus, joka on kestänyt tähän päivään asti.” – Eero Nelimarkka
Jokaisen tuotannosta löytyy monia persoonallisia omakuvia kertomassa taiteilijatarinaa ja avaamassa taiteilijan sielua, ja myös tekijänsä näköinen, ja aikaansa peilaava naiskuvagalleria. Vionojan maalauksissa naisfiguurit näyttäytyvät omaan sisäiseen maailmaansa eristäytyneinä ja tunnistamattomina hahmoina sekä tummanpuhuvina körttiläisvaimoina, mutta myös muoto- ja akatemiakuvissa sekä luonnoksina. Nelimarkan teosten naiset puolestaan ilmentävät lyyristä herkkyyttä, äidillistä hellyyttä ja arkisuutta. Persoonalliset Saima-vaimon kuvat ovat olennainen osa Nelimarkan tuotantoa. Myntin naiskuvissa sen sijaan hehkuvat eksoottiset joutsenkaulamadonnat ja eroottiset eevat, jotka eivät ole välttämättä mallinsa näköisiä tai heitä imartelevia, vaan vahvatunnelmaisia henkilötutkielmia.
Komiat pärjää aina – Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja
23.5.–24.8.2025
Roosin talo, alakerta, Pitkänsillankatu 39
Näyttelyn tekstit suomi, ruotsi, englanti.
Kuvatiedot:
Eero Nelimarkka, Omakuva, 1915. Kuva: Marcus Riska
Näyttelyn yhteydessä:
LA 14.6.2025 kuraattorin opastukset klo 17.30 suomeksi ja 18.00 ruotsiksi Kesänavaus museopihoilla-tapahtuman yhteydessä. Tapahtumaan ja opastuksille vapaa pääsy. Opastusten kesto 20 min.
Yhteyshenkilöt
Elina SuutariNäyttelyamanuenssi
Puh:044 780 9478elina.suutari@kokkola.fiKatriina MellerTaideamanuenssi
Puh:040 805 0818katriina.meller@kokkola.fiTietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Utredning om utvecklingen av vattenförsörjningen i Karleby- och Jakobstadsregionen färdigställdes19.5.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
En regional utvecklingsutredning för vattentjänster har upprättats för Karlebys, Jakobstads, Kronobys, Larsmos, Pedersöres och Nykarlebys kommunområden. Utredningen kompletterar Västra Finlands vattentjänststrategi 2050 och förbättrar vattentjänsternas funktionssäkerhet och samarbete. Av regionens 99 000 invånare är 79 000 kunder hos de kommunala vattentjänstverken.
Kokkolan ja Pietarsaaren seudun vesihuollon alueellinen kehittämisselvitys valmistui19.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kokkolan, Pietarsaaren, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören ja Uusikaarlepyyn kuntien alueelle on laadittu vesihuollon alueellinen kehittämisselvitys. Selvitys täydentää Läntisen Suomen vesihuoltostrategiaa 2050 ja parantaa vesihuollon toimintavarmuutta ja yhteistyötä. Alueen 99 000 asukkaasta kunnallisten vesihuoltolaitoksien asiakkaita on 79 000.
Karlebybornas klimatavtryck har minskat under strategiperioden 2022–202516.5.2025 10:20:03 EEST | Pressmeddelande
Karleby har nu för första gången utrett klimatutsläppen från invånarnas konsumtion, dvs. klimatavtrycket, beträffande åren 2020, 2022 och 2024. Utsläppen av växthusgaser från kommuninvånarnas konsumtion var sammanlagt 7,93 ton koldioxidekvivalenter per invånare år 2024. Beräkningen gjordes inom ramen för projektet Kulma som Naturresursinstitutet och Sitowise verkställde.
Kokkolalaisten hiilijalanjälki on laskenut strategiakaudella 2022–202516.5.2025 10:20:03 EEST | Tiedote
Kokkola on selvittänyt asukkaiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen nyt ensimmäistä kertaa vuosille 2020, 2022 ja 2024. Kuntalaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 yhteensä 7,93 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Laskenta tehtiin Luonnonvarakeskuksen ja Sitowisen toteuttamassa Kulma-hankkeessa.
Evenemanget Jobbmarknaden presenterar Karlebys sysselsättningstjänster och -aktörer15.5.2025 10:57:46 EEST | Pressmeddelande
Mellersta Österbottens sysselsättningsområde och dess samarbetspartners ordnar för första gången evenemanget Jobbmarknaden i Karleby den 21 maj kl. 12.00–17.00. Evenemanget ordnas vid Kallestorg i den omedelbara närheten av sysselsättningstjänsters verksamhetsställe. Evenemanget ger arbetssökande möjlighet att nätverka, få stöd och hitta nya arbetsmöjligheter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme