Helsinki vahvistaa onnistumisen kulttuuria ja hyvinvointia lukioissa

Lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö Riina Ståhlberg havahtuivat ajatukseen alkuvuodesta 2024. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on viestinyt jo pitkään 15–29-vuotiaiden nuorten heikentyneestä tulevaisuudenuskosta. Oppimisen, hyvinvoinnin, terveyden, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen haasteet on pantu merkille myös Helsingin toisen asteen oppilaitoksissa.

Tarja-Aro-Kuuskoski ja Riina Ståhlberg haluavat tarttua ongelman juurisyihin ja tukea opiskelijoita jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Tästä oivalluksesta on syntynyt toivon pedagogiikan käsite, joka perustuu tutkimuksissa, lukioissa ja opiskeluhuollossa toimivaksi todettuihin toimintamalleihin ja ajattelutapaan. Sen keskiössä ovat ihmisen arvostaminen, hyvän huomaaminen ja vahvuuksien esiin tuominen jokapäiväisessä arjessa.

Toivon pedagogiikka on rakentunut positiivisen psykologian, resilienssitutkimuksen ja SchoolWell-tutkimushankkeen havainnoista. Helsingin kaupungin ylläpitämissä lukioissa vahvistetaan onnistumisen kulttuuria ja sitä kautta hyvinvointia, josta hyötyvät kaikki.  

Ajatuksena on tarjota lisää työkaluja lukioiden arkeen, jotta oppimista ja hyvinvointia voidaan vahvistaa samanaikaisesti.

Ihmissuhteilla on suuri merkitys oppimiseen

Rehtorit ja esihenkilöt ovat oppilaitosten toimintakulttuurin kapellimestareita, joten on tärkeätä käydä rakentavaa keskustelua toivon johtamisesta yhdessä heidän kanssaan. Myös opiskelijat ovat osallistettu yhteisiin hyvinvointitalkoisiin. Heidän tekemiä ehdotuksia jaksamisen ja oppimismahdollisuuksien parantamiseksi on saatu Advisory Board -foorumin kautta.

Vuorovaikutustaitojen kehittäminen on oleellinen osa toivon pedagogiikkaa. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi opiskelijoiden välisillä suhteilla on suuri vaikutus oppimiseen. Mutta yhtä lailla on kiinnitettävä huomiota opettajien ja opiskelijoiden välisiin sekä opettajien keskinäisiin suhteisiin. Jokainen ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Tarja Aro-Kuuskoski toivoo, että vuorovaikutussuhteita ja tunnetaitoja painotettaisiin enemmän jo opettajankoulutuksessa.

– On hyvä pohtia, kiinnitämmekö jo siellä liikaa huomiota ihmisten virheisiin ja heikkouksiin sen sijaan, että nostaisimme esiin jokaisen vahvuuksia.

Helsinki on mukana koulujen valtakunnallisessa tulevaisuustyössä

Toivon pedagogiikka linkittyy myös valtakunnalliseen oppimisen tuen uudistukseen, joka astuu voimaan lukiokoulutuksessa 1.8.2025. Jatkossa opiskelijalla on mahdollisuus saada erityisopetuksen tarpeesta hallintapäätös. Aineenopettajilla on tärkeä rooli oppimisen esteiden ylittämisessä.

Helsingissä rakennetaan toimintakulttuuria, jossa oppimisen tukeminen on luonteva osa jokapäiväistä oppilaitosten toimintaa.

– Erilaiset oppimisen haasteet kuuluvat elämään ja niihin etsitään yhdessä opiskelijan kanssa ratkaisuja. Näin opiskelijalla on mahdollisuus suoriutua lukio-opinnoistaan omien haasteidensa kanssa. Lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuuksien tukeminen, kehittäminen ja hyödyntäminen sekä oppimisen esteiden lieventäminen, Riina Ståhlberg selventää.