Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Tutkimuksessa löytynyt geneettinen riskitekijä sijaitsee kromosomissa 6, FOXP4-geenin alueella. Tämän geenin koodaama proteiini osallistuu erityisesti keuhkojen toiminnan ja immuunipuolustuksen säätelyyn. Tunnistettu riskitekijä lisää long Covidin riskiä noin 60 prosentilla.
Tutkimusryhmän mukaan long Covid on kuitenkin monimutkainen sairaus, ja tämä geneettinen riskitekijä on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Geenitutkimukset voivat jatkossa löytää myös useampia ja tarkempia riskitekijöitä, kun aineiston koko ja tarkkuus kasvavat.
Long Covidiin liittyy monimuotoinen oirekirjo, joka vaihtelee uupumuksesta aivosumuksikin kutsuttuihin kognitiivisiin häiriöihin ja hengitysvaikeuksiin. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä löydöksistä oli havainto siitä, että geneettinen alttius Long Covidille on yhteydessä keuhkojen toiminnan säätelyyn.
– Uupumuksella ja mielen toimintaan, kuten muistiin, liittyvillä oireilla voi usein olla fysiologinen perusta, sanoo kansainvälistä tutkimusyhteistyötä vetänyt tutkijatohtori Vilma Lammi Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
Tulokset korostavat suomalaisen FinnGen-geenitutkimuksen ja muiden väestöpohjaisten tutkimusten merkitystä, kun pyritään ymmärtämään infektion jälkeisiä kroonisia sairauksia.
– Yhdistämällä geenitutkimusta ja solumalleja pääsemme lähemmäs sitä, miksi osa ihmisistä ei palaudu normaalisti virusinfektiosta. Geneettisillä työkaluilla voi löytää myös uusia aikaisemmin tunnistamattomia tautimekanismeja, sanoo ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopistolta.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Harvardin yliopistosta, Karoliinisesta Instituutista, Viron biopankista sekä laajoista kansainvälisistä tutkimushankkeista. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Genetics -tiedelehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
“Genome-wide association study of long COVID” Lammi et al. Nature Genetics, online May 21 2025, doi link: https://www.nature.com/articles/s41588-025-02100-w
Yhteydenotot:
Vilma Lammi, vanhempi tutkija
Hanna M Ollila, ryhmänjohtaja
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme