Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Tutkimuksessa löytynyt geneettinen riskitekijä sijaitsee kromosomissa 6, FOXP4-geenin alueella. Tämän geenin koodaama proteiini osallistuu erityisesti keuhkojen toiminnan ja immuunipuolustuksen säätelyyn. Tunnistettu riskitekijä lisää long Covidin riskiä noin 60 prosentilla.
Tutkimusryhmän mukaan long Covid on kuitenkin monimutkainen sairaus, ja tämä geneettinen riskitekijä on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Geenitutkimukset voivat jatkossa löytää myös useampia ja tarkempia riskitekijöitä, kun aineiston koko ja tarkkuus kasvavat.
Long Covidiin liittyy monimuotoinen oirekirjo, joka vaihtelee uupumuksesta aivosumuksikin kutsuttuihin kognitiivisiin häiriöihin ja hengitysvaikeuksiin. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä löydöksistä oli havainto siitä, että geneettinen alttius Long Covidille on yhteydessä keuhkojen toiminnan säätelyyn.
– Uupumuksella ja mielen toimintaan, kuten muistiin, liittyvillä oireilla voi usein olla fysiologinen perusta, sanoo kansainvälistä tutkimusyhteistyötä vetänyt tutkijatohtori Vilma Lammi Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
Tulokset korostavat suomalaisen FinnGen-geenitutkimuksen ja muiden väestöpohjaisten tutkimusten merkitystä, kun pyritään ymmärtämään infektion jälkeisiä kroonisia sairauksia.
– Yhdistämällä geenitutkimusta ja solumalleja pääsemme lähemmäs sitä, miksi osa ihmisistä ei palaudu normaalisti virusinfektiosta. Geneettisillä työkaluilla voi löytää myös uusia aikaisemmin tunnistamattomia tautimekanismeja, sanoo ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopistolta.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Harvardin yliopistosta, Karoliinisesta Instituutista, Viron biopankista sekä laajoista kansainvälisistä tutkimushankkeista. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Genetics -tiedelehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
“Genome-wide association study of long COVID” Lammi et al. Nature Genetics, online May 21 2025, doi link: https://www.nature.com/articles/s41588-025-02100-w
Yhteydenotot:
Vilma Lammi, vanhempi tutkija
Hanna M Ollila, ryhmänjohtaja
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 28.5.22.5.2025 08:12:10 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uusien professorien juhlaluennot järjestetään keskiviikkona 28.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona. Tapahtuma on kaikille avoin.
Kaksostutkimus avaa mitokondrioiden merkitystä geenisäätelyssä lihavuuden taustalla21.5.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan heikentynyt mitokondrioiden toiminta voi vaikuttaa kehon rasvoittumiseen ja insuliinivasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa geenien säätelyyn vaikuttaviin kemiallisiin DNA-muutoksiin. Havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon mitokondrioiden toimintaan tai geenisäätelyyn vaikuttamalla.
Uusi koneoppimista hyödyntävä teknologia nopeuttaa hoidon löytymistä syöpään20.5.2025 10:05:13 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistosta lähtöisin oleva MultivisionDx-spinout on kehittänyt koneoppimista hyödyntävän diagnostiikkateknologian, jonka avulla syöpää sairastavalle potilaalle luodaan yksilöllinen ”sormenjälki”. Menetelmän avulla potilaan ennustetta ja hoidon vastetta voidaan arvioida tarkemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme