Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Tutkimuksessa löytynyt geneettinen riskitekijä sijaitsee kromosomissa 6, FOXP4-geenin alueella. Tämän geenin koodaama proteiini osallistuu erityisesti keuhkojen toiminnan ja immuunipuolustuksen säätelyyn. Tunnistettu riskitekijä lisää long Covidin riskiä noin 60 prosentilla.
Tutkimusryhmän mukaan long Covid on kuitenkin monimutkainen sairaus, ja tämä geneettinen riskitekijä on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Geenitutkimukset voivat jatkossa löytää myös useampia ja tarkempia riskitekijöitä, kun aineiston koko ja tarkkuus kasvavat.
Long Covidiin liittyy monimuotoinen oirekirjo, joka vaihtelee uupumuksesta aivosumuksikin kutsuttuihin kognitiivisiin häiriöihin ja hengitysvaikeuksiin. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä löydöksistä oli havainto siitä, että geneettinen alttius Long Covidille on yhteydessä keuhkojen toiminnan säätelyyn.
– Uupumuksella ja mielen toimintaan, kuten muistiin, liittyvillä oireilla voi usein olla fysiologinen perusta, sanoo kansainvälistä tutkimusyhteistyötä vetänyt tutkijatohtori Vilma Lammi Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
Tulokset korostavat suomalaisen FinnGen-geenitutkimuksen ja muiden väestöpohjaisten tutkimusten merkitystä, kun pyritään ymmärtämään infektion jälkeisiä kroonisia sairauksia.
– Yhdistämällä geenitutkimusta ja solumalleja pääsemme lähemmäs sitä, miksi osa ihmisistä ei palaudu normaalisti virusinfektiosta. Geneettisillä työkaluilla voi löytää myös uusia aikaisemmin tunnistamattomia tautimekanismeja, sanoo ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopistolta.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Harvardin yliopistosta, Karoliinisesta Instituutista, Viron biopankista sekä laajoista kansainvälisistä tutkimushankkeista. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Genetics -tiedelehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
“Genome-wide association study of long COVID” Lammi et al. Nature Genetics, online May 21 2025, doi link: https://www.nature.com/articles/s41588-025-02100-w
Yhteydenotot:
Vilma Lammi, vanhempi tutkija
Hanna M Ollila, ryhmänjohtaja
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme