Valtaosa maksakirroosipotilaista sairastaa tautia tietämättään

Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille aiempaa paremmat valmiudet kirroosin diagnosointiin, vaikeusasteen arviointiin ja komplikaatioiden hoitoon.

”Aiemmin Suomessa ei ole ollut selkeitä ohjeita kirroosin vaikutuksista ajo- tai työkykyyn, mutta suositus tarjoaa nyt linjauksia myös näihin. Lisäksi hoitosuosituksessa korostetaan palliatiivisen hoidon roolia, sillä kirroosipotilaat on ohjattu sen piiriin toistaiseksi harvoin”, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja ja gastroenterologian professori Perttu Arkkila.

Moni maksasairaus voi johtaa kirroosiin. Suomessa yleisin maksasairaus on rasvamaksa. Muita merkittäviä maksakirroosin riskitekijöitä ovat runsas alkoholin käyttö, pistohuumeet, tyypin 2 diabetes ja ylipaino.

”Perusterveydenhuollon keskeisin tehtävä maksakirroosin ehkäisyssä on riskikäyttäytymisen tunnistaminen ja elintapoihin vaikuttaminen. Lisäksi on tärkeää osata epäillä pitkälle edennyttä maksasairautta erityisesti silloin, kun potilaalla on päihteiden käyttöä, virushepatiitin riskitekijöitä, ylipainoa tai diabetes – etenkin, jos kliinisessä tutkimuksessa ilmenee kirroosiin viittaavia merkkejä”, Arkkila kertoo.

Kirroosissa toimiva maksasolukko on korvautunut sidekudoksella. Kirroosi kehittyy hitaasti 10–50 vuoden aikana. Potilas on tyypillisesti pitkään oireeton.

Parantavaa hoitoa ei ole – ehkäisyyn ja elämäntapoihin kiinnitettävä huomiota kaikilla terveydenhuollon tasoilla

Valtaosa sairastaa tautia tietämättään, sillä kirroosipotilaista jopa 75 prosenttia saa diagnoosin vasta taudin oireisessa vaiheessa.

Taudin edetessä potilailla voi esiintyä keltaisuutta, sekavuutta, infektioherkkyyttä, hengenahdistusta ja turvotusta. Maksakirroosin myöhäisvaiheessa vatsaontelon sisään kertyy nestettä eli askitesta.

Nesteen kertyminen vatsaonteloon merkitsee ennusteen merkittävää heikkenemistä. Maksakirroosin komplikaatioiden tunnistaminen on tärkeää, sillä niitä voidaan hoitaa tehokkaasti ja siten parantaa potilaan eliniän ennustetta.

Maksakirroosiin kuollaan Suomessa yleisemmin kuin muualla Länsi-Euroopassa – ja kuolleisuus on edelleen kasvussa.

Käypä hoito -suositus painottaa, että maksakirroosin ehkäisyyn ja elämäntapoihin tulee kiinnittää huomiota kaikilla terveydenhuollon tasoilla.

”Maksakirroosiin ei ole parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on hidastaa tai estää taudin eteneminen. Varhain aloitettu potilaan tukeminen ja seuranta parantavat erittäin todennäköisesti kirroosipotilaan ennustetta”, Perttu Arkkila sanoo.