Valtaosa maksakirroosipotilaista sairastaa tautia tietämättään
Maksakirroosi on vakava sairaus, johon kuollaan Suomessa yleisemmin kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Kirroosi kehittyy yleensä hitaasti ja potilas voi olla pitkään oireeton. Uudessa Käypä hoito -suosituksessa korostetaan maksakirroosin riskitekijöiden tunnistamista ja varhaisen diagnostiikan tärkeyttä.
Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille aiempaa paremmat valmiudet kirroosin diagnosointiin, vaikeusasteen arviointiin ja komplikaatioiden hoitoon.
”Aiemmin Suomessa ei ole ollut selkeitä ohjeita kirroosin vaikutuksista ajo- tai työkykyyn, mutta suositus tarjoaa nyt linjauksia myös näihin. Lisäksi hoitosuosituksessa korostetaan palliatiivisen hoidon roolia, sillä kirroosipotilaat on ohjattu sen piiriin toistaiseksi harvoin”, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja ja gastroenterologian professori Perttu Arkkila.
Moni maksasairaus voi johtaa kirroosiin. Suomessa yleisin maksasairaus on rasvamaksa. Muita merkittäviä maksakirroosin riskitekijöitä ovat runsas alkoholin käyttö, pistohuumeet, tyypin 2 diabetes ja ylipaino.
”Perusterveydenhuollon keskeisin tehtävä maksakirroosin ehkäisyssä on riskikäyttäytymisen tunnistaminen ja elintapoihin vaikuttaminen. Lisäksi on tärkeää osata epäillä pitkälle edennyttä maksasairautta erityisesti silloin, kun potilaalla on päihteiden käyttöä, virushepatiitin riskitekijöitä, ylipainoa tai diabetes – etenkin, jos kliinisessä tutkimuksessa ilmenee kirroosiin viittaavia merkkejä”, Arkkila kertoo.
Kirroosissa toimiva maksasolukko on korvautunut sidekudoksella. Kirroosi kehittyy hitaasti 10–50 vuoden aikana. Potilas on tyypillisesti pitkään oireeton.
Parantavaa hoitoa ei ole – ehkäisyyn ja elämäntapoihin kiinnitettävä huomiota kaikilla terveydenhuollon tasoilla
Valtaosa sairastaa tautia tietämättään, sillä kirroosipotilaista jopa 75 prosenttia saa diagnoosin vasta taudin oireisessa vaiheessa.
Taudin edetessä potilailla voi esiintyä keltaisuutta, sekavuutta, infektioherkkyyttä, hengenahdistusta ja turvotusta. Maksakirroosin myöhäisvaiheessa vatsaontelon sisään kertyy nestettä eli askitesta.
Nesteen kertyminen vatsaonteloon merkitsee ennusteen merkittävää heikkenemistä. Maksakirroosin komplikaatioiden tunnistaminen on tärkeää, sillä niitä voidaan hoitaa tehokkaasti ja siten parantaa potilaan eliniän ennustetta.
Maksakirroosiin kuollaan Suomessa yleisemmin kuin muualla Länsi-Euroopassa – ja kuolleisuus on edelleen kasvussa.
Käypä hoito -suositus painottaa, että maksakirroosin ehkäisyyn ja elämäntapoihin tulee kiinnittää huomiota kaikilla terveydenhuollon tasoilla.
”Maksakirroosiin ei ole parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on hidastaa tai estää taudin eteneminen. Varhain aloitettu potilaan tukeminen ja seuranta parantavat erittäin todennäköisesti kirroosipotilaan ennustetta”, Perttu Arkkila sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Perttu Arkkilasuositusryhmän puheenjohtaja, gastroenterologian professoriHelsingin yliopisto ja HUS Vatsakeskus
Puh:050 4272 272perttu.arkkila@hus.fiRaija SipiläPäätoimittaja, Käypä hoitoLääkäriseura Duodecim
Puh:050 355 4153raija.sipila@duodecim.fiNiina Myllysviestinnän ja markkinoinnin asiantuntijaLääkäriseura Duodecim
Puh:050 412 3076niina.myllys@duodecim.fiLinkit
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on Suomen suurin tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja tutkimusapurahojen avulla.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Duodecim
ADHD:n Käypä hoito -suositus uudistui: Huolellinen arviointi on hyvän hoidon perusta21.5.2025 07:06:00 EEST | Tiedote
Tuore hoitosuositus korostaa elintapojen vaikutusta toimintakykyyn. Huomiota kiinnitetään nyt myös lasten ja nuorten digitaalisen median käyttöön.
Ammenna uutuuskirjoistamme tasapainoisen elämän eväitä25.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Kustannus Oy Duodecimin tulevat tietokirjat tarjoavat voimavaroja tasapainon löytämiseen eri elämäntilanteissa. Psykologi Katja Myllyviidan uutuuskirja rakentaa tietä kohti turvallisia ihmissuhteita.
Rasvamaksan ja diabeteksen yhteyden selvittäjä Hannele Yki-Järvinen sai Matti Äyräpää -palkinnon10.4.2025 15:15:00 EEST | Tiedote
Yki-Järvinen on kansainvälisesti arvostettu tutkijalääkäri, jonka alkuperäishavainnot rasvamaksataudin ja tyypin 2 diabeteksen alalla ovat mullistaneet potilaiden hoidon ja terveyden.
”Asenteet aivorappeumasairauksia kohtaan ovat muuttumassa,” sanoo Nuori tutkija -palkittu Eino Solje10.4.2025 15:00:00 EEST | Tiedote
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt Nuoren tutkijan palkinnon 34-vuotiaalle apulaisprofessori Eino Soljelle. Hän johtaa ryhmää, joka tutkii varhain alkavia muistisairauksia monesta eri näkökulmasta. Tutkijan työssä Soljelle erityisiä hetkiä ovat ne, jolloin syntyy aavistus merkittävästä löydöksestä.
Duodecimin Seuraava potilas -podcast tekee terveystarkastuksen Suomen terveydenhuollolle3.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Joko kuuntelulistallasi on Duodecimin Seuraava potilas -podcast? Kunta- ja aluevaalit ovat kohta ovella – ja podcastimme tekee terveystarkastuksen koko Suomen terveydenhuollolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme