Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen.

Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta. Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia.

Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta.

Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla. Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen.

Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen 
Kolilla 15.–16.5.2025.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat:

Esa Ahonen
Kainuun hyvinvointialue

Maria Kaisa Aula
Keski-Suomen hyvinvointialue

Nina Brask
Kymenlaakson hyvinvointialue

Lasse Hautala
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kari-Matti Hiltunen
Pirkanmaan hyvinvointialue

Anneli Kiljunen
Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Heikki Laukkanen
Etelä-Savon hyvinvointialue

Harri Lehtonen
Satakunnan hyvinvointialue

Kaisa Lepola
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Tapani Melaluoto
Lapin hyvinvointialue

Juha Mustonen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Sari Niinistö
Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Tapio Pajunpää
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Helinä Perttu
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Riitta Raatikainen
Pohjois-Savon hyvinvointialue

Maarit Raja-Aho
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Anne Salonvaara-Kero
Pohjanmaan hyvinvointialue

Tapani Tölli
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Sanna Vauranoja
Varsinais-Suomen hyvinvointialue