Oma Hämeen kehittämishanke toi positiivista muutosta ikäihmisten kriisisijoituksiin

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toteutettiin kevään 2025 aikana RRP2-rahoituksella kehittämishanke, jossa etsittiin keinoja ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin parantamiseen sekä kriisisijoitusten vähentämiseen. Osaamisen vahvistaminen ikäihmisten akuuttitilanteissa -hankkeessa oli mukana Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys sekä ikäihmisten asiakasohjaus. Tavoitteena oli, että sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät osaisivat aiempaa paremmin arvioida ikäihmisten päivystyksellistä kriisisijoitusten tarvetta ja ohjata heitä ensisijaisesti kevyempien palveluiden piiriin. 

Kriisisijoituksella tarkoitetaan sitä, kun ikäihminen ei voi jatkaa tavanomaista elämäänsä kotonaan turvallisesti ja tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, mutta ei sairaalahoitoa. Tilanteita voivat olla esimerkiksi tulipalot tai omaishoitajaa kohdannut äkillinen kriisi. Kriisisijoitus ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tarkoittaa hoitohenkilökunnan avun tarvetta ympäri vuorokauden. Kevyempi vaihtoehto ympärivuorokautiselle palveluasumiselle on lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen, jolloin asukas saa ulkopuolista apua arkeen eli kotihoitokäyntejä yksikössä. 

Yhtenäinen ymmärrys lisääntyi hankkeen myötä 

Kehittämishankkeen myötä kriisisijoitusten määrät vähenivät Oma Hämeessä. Hanke toteutettiin siten, että ikäihmisten asiakasohjauksen palveluohjaaja Tiina Hietanen siirtyi kolmeksi kuukaudeksi töihin sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Tavoitteena oli tunnistaa kriisisijoituksen taustalla olevia ilmiöitä sekä luoda sosiaali- ja kriisipäivystykselle kriisipaikan tarpeen arvioinnin tueksi kysymysluettelo. 

– Hankkeen aikana selkeytyi se, ettei ikäihmisten kanssa työskentelevillä ihmisillä ole yhtenäistä ymmärrystä siitä, millainen ikäihminen on kriisipaikan tarpeessa. Yhteisen ymmärryksen jakaminen on ollutkin hyvin keskeisessä roolissa koko hankkeen ajan ja tiedon jalkauttamiseksi on pidetty yhteistyöpalavereja esimerkiksi ensihoidon, Gerbiilin ja päivystyksen kanssa sekä tehty tiedote keskeisille toimijoille kriisipaikan periaatteista heidän työnsä tueksi, Hietanen kertoo.  

Hankkeessa avattiin sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijöille tarkemmin ikäihmisten palveluiden prosesseja sekä sitä, miten asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan asiakasohjauksessa kuten esimerkiksi Ensilinja-numerossa.  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät saivat hankkeen myötä selkeyttä ja varmuutta ikäihmisten kriisipaikan tarpeen arviointiin.  

Osana hanketta toteutettiin myös valtakunnallinen kysely ja raportti siitä, miten ikäihmisten kriisisijoituksen prosessi on järjestetty muilla hyvinvointialueilla. 

– Toimintaympäristön jatkuva muutostila vaatii myös nopeaa reagointikykyä sekä uudenlaisten toimintamallien luomista. Esimerkiksi Oma Hämeessä aloitettiin viime vuonna sosiaali- ja kriisipäivystyksen mahdollisuus aloittaa uudelle asiakkaalle kotihoidon käynnit myös virka-ajan ulkopuolella. Valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista alueista vain harvalla hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on mahdollista aloittaa uudelle asiakkaalle kotihoidon käyntejä, joten Oma Häme on tässä yksi edelläkävijöistä, Hietanen sanoo.  

– Meillä kaikilla tulee olla yhteinen tavoite ja tiedostaa valtakunnallinen linjaus, että ikäihminen voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja järjestää hänen tarvitsemansa apu kotiin. Jotta yhteiseen tavoitteeseen päästään, tulee meidän kaikkien toimijoiden tehdä yhteistyötä, asiakas keskiössä huomioiden.