Juho Koistisen väitös: Odotusten rooli makrotaloudellisten vaikutusten mittaamisessa

Kotitaloudet ja yritykset reagoivat raha- ja finanssipolitiikkaan jo ennen kuin päätökset tulevat voimaan. Tämä tarkoittaa, ettei tutkijalla ole käytössään kaikkea olennaista tietoa juuri siinä hetkessä, jossa politiikkatoimet vaikuttavat. Esimerkiksi sosiaalietuuksiin kohdistuvat leikkaukset alkavat vaikuttaa talouteen jo niiden ilmoitushetkestä, eivät vasta voimaantulon jälkeen.

– Jotta etuusleikkausten vaikutusta esimerkiksi talouskasvuun voidaan arvioida tarkasti, ennakoivat päätökset on otettava huomioon. Tätä ilmiötä kutsutaan ekonometriassa ei-kääntyvyyden ongelmaksi, Juho Koistinen sanoo. 

Kolme näkökulmaa odotusten huomioimiseen empiirisessä makrotaloustieteessä  

Väitöskirjan ensimmäisessä artikkelissa Koistinen arvioi tilastollisia menetelmiä, joilla mitataan ohjauskorkopäätösten vaikutuksia tilanteessa, jossa keskuspankki viestii aktiivisesti tulevista toimistaan. Ennakoivan viestinnän tavoitteena on ohjata taloudellisten toimijoiden odotuksia tulevasta korkokehityksestä – erityisen keskeistä tämä oli 2010-luvulla, kun korot olivat nollan tuntumassa. 

– Jos keskuspankin viestintää ei huomioida analyysissä, rahapolitiikan vaikutus talouskasvuun ja inflaatioon voi tulla arvioiduksi liian voimakkaaksi, Koistinen sanoo. 

Toisessa artikkelissa kehitetään uusi menetelmä, joka mahdollistaa sekä ohjauskorkopäätösten että ennakoivan viestinnän dynaamisten vaikutusten samanaikaisen arvioinnin. Aineistona on Yhdysvaltain rahapolitiikka vuosilta 1994–2019. 

– Tulokset osoittavat, että molemmat työkalut – ohjauskorot ja ennakoiva viestintä – ovat tehokkaita, mutta niiden vaikutukset näkyvät eri aikajänteillä. Ennakoivan viestinnän vaikutus talouskasvuun ilmenee pidemmällä aikavälillä kuin korkopäätösten, Koistinen toteaa. 

Kolmannessa artikkelissa, joka on kirjoitettu yhdessä väitöskirjaohjaaja Bernd Funovitsin kanssa, kehitetään menetelmä, jolla voidaan yksinkertaistaa dynaamisia faktorimalleja. Tällaiset mallit mahdollistavat useiden satojen makrotaloudellisten muuttujien samanaikaisen analysoinnin. 

–  Dynaamiset faktorimallit ovat tehokas tapa käsitellä satoja makrotaloudellisia muuttujia, mikä helpottaa taloudellisten toimijoiden odotusten sisällyttämistä tutkijan malliin. Ne voivat kuitenkin helposti käydä laskennallisesti raskaiksi. Kehittämämme menetelmä yksinkertaistaa mallia ilman, että sen selitysarvo kärsii, Koistinen tiivistää. 

Väitöstilaisuus perjantaina 30. toukokuuta  

Valtiotieteiden maisteri Juho Koistisen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays in macroeconometrics under noninvertibility tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 30.5.2025 klo 13 (Economicum, Luentosali, Arkadiankatu 7). Vastaväittäjänä toimii professori Matteo Barigozzi Bolognan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Lanne Helsingin yliopistosta. 

Tutustu väitöskirjaan.