Kotkan kaupunki on perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta

Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät suomalaisten kuntien perhoslajimääriä Suomen Lajitietokeskukseen vuosien 2001–2020 välillä ilmoitetun kolmen miljoonan perhoshavainnon avulla. Tutkijat kehittivät lajikertymäkäyrämallin, joka tarkensi kuntien perhoslajiston monimuotoisuutta.

- Havaintoja oli riittävän paljon 97 kunnan perhoslajimäärien arviointiin lajikertymäkäyrän avulla. Malli suhteuttaa lajimääräarvion kussakin kunnassa samaan havaintomäärään ja lisää arvion vertailukelpoisuutta kuntien välillä, selventää yliopistonlehtori Anssi Vähätalo Jyväskylän yliopistosta. 

Tutkijat havaitsivat, että lajimäärät olivat pienimpiä pohjoisissa kunnissa ja kasvoivat kohti etelärannikon kuntia. Lajirikkaimmaksi kunnaksi osoittautui Kotka. Naapurikunnissa Haminassa ja Pyhtäällä perhoslajisto oli lähes yhtä rikas kuin Kotkassa. 

Lajimäärä on monimuotoisuuden indikaattori

Tutkimukseen valitut 878 kotimaista perhoslajia edustavat suurta lajikirjoa. Suuri perhoslajimäärä kunnassa tarkoittaa myös suurta kasvilajimäärää, sillä moni perhoslaji kykenee elämään vain yhdellä tai muutamalla kasvilajilla. 

- Suuri kasvi- ja perhoslajimäärä osoittaa kunnassa olevan myös lukuisia erityyppisiä elinympäristöjä. Esimerkiksi Kotkassa on meren rannan lisäksi suuri suoalue Valkmusan kansallispuistossa, kertoo Vähätalo.

Enontekiön perhosyhteisö uhanalaisin

Uhanalaisia perhoslajeja oli yleisesti ottaen eniten etelärannikon kunnissa, missä kokonaislajimääräkin oli suurin. 

- Huomioimalla kaavoituksessa elinympäristöjen monimuotoisuuden, pystyvät etelärannikon kunnat ylläpitämään suurta lajikirjoa ja estämään monen uhanalaisten lajin katoamisen Suomesta, pohtii Vähätalo.

Kaikkein uhanalaisin perhosyhteisö oli Enontekiön kunnassa, vaikka siellä perhoslajien kokonaismäärä oli pienin. 

- Enontekiöläisiä perhosia uhkaa ilmaston lämpeneminen, sillä tunturiylängöllä elävät lajit kuten tundrahopeatäplä eivät valitettavasti pysty siirtymään pohjoiseen edessä olevan Jäämeren takia. Vaikka Enontekiö ei voi juuri mitään ilmastonmuutokselle, kehittämällä kestävää pohjoista luontoa kunnioittavaa matkailua voidaan käydä viivytystaistelua pohjoisten lajien sukupuuttoa vastaan, arvelee Vähätalo.

Tallenna luontohavaintoja Lajitietokeskukseen 

Tutkijat toivovat, että suomalaiset ilmoittaisivat perhos- ja hyönteishavainnoistaan Suomen Lajitietokeskuksen havaintotietokantaan. Ilmoitettujen havaintojen sisältämää tietoa voidaan hyödyntää paremmin esimerkiksi luonnon monimuotoisuustutkimuksessa ja uhanalaisuusarvioinneissa. 

Artikkelin tiedot: 

• Identifying sites with high biodiversity value using filtered species records from a biodiversity information facility, Rémi Duflot, Anssi V. Vähätalo, Diversity and Distribution, 22 May 2024.
• Linkki artikkeliin: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ddi.13864 
• Doi-numero: https://doi.org/10.1111/ddi.13864