Kohdunpoistoleikkauksen jälkeisen infektion estämiseksi tutkitaan uutta hoitokeinoa

Kohdunpoistoleikkauksiin liittyy leikkauksen jälkeinen tulehdusriski, minkä vuoksi leikkauksessa käytetään ennaltaehkäisevänä hoitona kefuroksiimi-antibioottia. Nyt Naistenklinikalla selvitetään, voidaanko tulehdusriskiä vähentää lisäämällä hoitoon atsitromysiini-antibiootti.

Kun kohdunpoistoja verrataan moniin muihin leikkauksiin, on niissä hieman suurempi tulehdusriski. Noin 4–5 prosenttia saa tulehduksen kohdunpoistoleikkauksen jälkeen. Infektioiden hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja jopa uusintaleikkausta.

“Emättimessä on runsas bakteerikanta. Kun leikkaus tehdään niin, että myös kohdunkaula poistetaan, avautuu emättimen ja puhtaan vatsaontelon välinen reitti hetkellisesti. Siksi käytetään ennaltaehkäisevää antibioottia”, kertoo osastonylilääkäri Päivi Rahkola-Soisalo HUSin Naistenklinikalta.

Pitkään käytössä ollut antibiootti

Naistenklinikalla kiireelliseen sektioon meneville on alettu antaa atsitromysiini-antibioottia. Rahkola-Soisalon mukaan HUSissa huomattiin, että kyseisen antibiootin myötä infektioluvut puolittuivat.

Atsitromysiini on kohdunpoistoleikkauksen jälkeen käytettävänä uusi, mutta muutoin jo pitkään kliinisessä käytössä ollut antibiootti. Sitä käytetään tyypillisesti esimerkiksi lasten korvatulehdusten ja hengitystieinfektioiden hoidossa. Atsitromysiinin käyttöön ei ole liitetty vakavia haittavaikutuksia.

“Atsitromysiini on kerta-annoslääke ja sen vaikutus pysyy kudoksissa pitkään. Kefuroksiimi-antibiootissa puoliintumisaika on vain joitain tunteja”, Rahkola-Soisalo sanoo.

HUSissa tehdään vuosittain hyvänlaatuisesta syystä noin 700 kohdunpoistoleikkausta. Tavallisimpia syitä kohdunpoistolle ovat esimerkiksi myoomat, vuotohäiriöt ja endometrioosiin liittyvä kipu. Leikkaus tehdään useimmiten tähystämällä tai emättimen kautta.

Tutkimukseen osallistuminen on helppoa

Tutkimukseen voivat osallistua kaikki hyvänlaatuisesta syystä kohdunpoistoleikkaukseen tulevat henkilöt, joilla ei ole allergiaa kefuroksiimille tai atsitromysiinille.

Rahkola-Soisalon mukaan tutkimus on potilaan näkökulmasta varsin kevyt.

“Tässä ei tule ylimääräisiä käyntejä tai isoa määrää kaavakkeita täytettäväksi. Potilas täyttää vain esitiedot sähköisesti ja leikkauksen jälkeen lyhyet toipumistiedot."

ProHyst – Kohdunpoistoleikkauksen jälkeinen infektio -tutkimus toteutetaan HUSin Naistenklinikan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkimukseen osallistuvat myös Hyvinkään sairaala, Jyväskylän Sairaala Nova sekä Oulun, Tampereen, Kuopion ja Turun yliopistolliset sairaalat.

Päätutkijat ovat Ninja Savonius, Päivi Rahkola-Soisalo, Liisu Saavalainen, Seppo Virtanen ja Tomi Mikkola. Lisätietoja annetaan leikkaukseen asettamisen yhteydessä ja tarvittaessa lisätietoja saa tutkimushoitaja Teija Karkkulaiselta, teija.karkkulainen@hus.fi.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.