Meillä on yhteinen ongelma
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.

Viime viikkojen keskustelu valtiovarainministeriön arvioista itseään takaisin maksavista veronalennuksista ovat mielestämme oire suuremmista ongelmista, joista pitäisi puhua rakentavasti. Vaikuttavuusarviointeihin liittyvät ongelmat ja puheet ovat osa loputtomalta tuntuvaa jatkumoa eri hallituskausilta. Tarvitaan institutionaalinen muutos.
Vaikutusarvioinnit ovat vaikeita, mutta niitä pitää tehdä
Politiikkamuutosten vaikuttavuuden arviointi on haastavaa jälkikäteen (ex-post). Vielä haastavampaa on tehdä vaikuttavuusarviointeja ennen uudistuksen toteuttamista (ex-ante). Vaikuttavuusarviointien laatiminen edellyttää laaja-alaista asiantuntemusta instituutioista sekä syvällistä ymmärrystä tutkimusevidenssin uskottavuudesta ja yleistettävyydestä.
Valtionvarainministeriön ennusteet veromuutosten vaikutuksista ovat joutuneet huomion kohteeksi, ja hyvä niin. On kiistatonta, että virkahenkilöillä on merkittävää asiantuntemusta näistä asioista etenkin valtiovarainministeriössä. Valtiovarainministeriö tarjoaa myös läpinäkyvästi kaikkien nähtäville laskentakehikkonsa perusteet tutkimusviitteineen. Tämä on yksi pääsyy, miksi voimme käydä tätä keskustelua. Asia ei kuitenkaan kosketa pelkästään talouspolitiikkaa vaan myös esimerkiksi koulutuspolitiikan arviointeja.
Se, että asiat ovat vaikeita ei tarkoita, etteikö niitä pitäisi tehdä kunnolla. Politiikka pitää kuitenkin pitää erillään vaikuttavuusarviointien tekemisestä. Vaikuttavuusarvioinneilla pyritään tuottamaan parasta mahdollista tietoa, jota ilman olemme sokeita. Mitä jää jäljelle, jos menetämme luotettavan tiedon?
Kollektiivinen muistiharha? Kuka muistaa kuuluisat laskennalliset työllisyysvaikutukset?
Yksi ihmeellisemmistä seikoista nykyisessä julkisessa keskustelussa on sen lyhytnäköisyys. Kuka muistaa työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystoimenpiteiden laskennalliset arviot tai OKM:n arviot jatkuvan oppimisen uudistuksen työllisyysarvioista? Entä kuinka hyvin tiedämme menneiden valtiovarainministeriöiden laskentojen taustat viitteineen? Vallalla tuntuu olevan sellaista yksioikoista ajattelua, että ennen kaikki oli paremmin. Nämä haasteet jatkuvat, kunnes asioihin saadaan rakenteellinen muutos.
Lainsäädännön valmistelusta ja vaikuttavuusarviointien laadusta on kyllä keskusteltu viime vuosina. On vaikea sanoa, kuinka paljon asiat ovat muuttuneet paremmaksi.
Kuka päättää, mitä tietoon perustuva päätöksenteko oikein on?
Yksittäisillä johtavissa asemassa olevilla virkahenkilöillä, kuten ylijohtajilla, alivaltiosihteereillä ja kansliapäälliköillä, on Suomessa yllättävän suuri valta. Asiat eivät etene, mikäli nämä henkilöt niin haluavat. Varsinaista arviointityötä tekevät suorittavan portaan virkahenkilöt tuottavat vaikuttavuusarviointeja virkavastuussa, mutta ovat silti alisteisia johdon tahdolle. Toisaalta, on lähtökohtaisesti vaikeaa arvioida objektiivisesti oman työnsä tai oman ministeriönsä ja kollegojensa esitysten vaikutuksia.
Instituutiot synnyttävät luottamusta
Missä ja kenen toimesta vaikuttavuusarvioinnit tulisi tehdä? Ideaalitapauksessa olisi olemassa erillinen, hallituksen toiminnasta riippumaton hyvin rahoitettu asiantuntijaorganisaatio, joka tekisi kaikki viralliset, hallituksen esityksiin lopulta kirjoitettavat sekä niiden valmistelutyössä käytettävät vaikuttavuusarviot. Tämä voisi olla perusteltua myös siksi, että uudistukset koskettavat useiden ministeriöiden sektoreita. Vaikuttavuusarviot perustuisivat systemaattiselle, läpinäkyvälle menetelmäkehikolle ja voisivat sisältää laajan joukon tarkasteltavia tulemia.
Maailmalla on esimerkkejä useista itsenäisistä arviointilaitoksista kuten Britannian Office for Budget Responsibility. Suomeen tulisi rakentaa Suomelle sopiva arviointeja tekevä instituutio, joka tekisi arviointeja parhaan tiedon perusteella, eikä esimerkiksi hallituksen toiveajattelun mukaan. Näin kansalaiset voisivat luottaa, että vaikuttavuusarvioinnit perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, mistä nykytilanteessa saattaa olla epäilyksiä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunentutkimusohjaajajulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiOhto Kanninenerikoistutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Juho Koistisen väitös: Odotusten rooli makrotaloudellisten vaikutusten mittaamisessa22.5.2025 15:44:56 EEST | Tiedote
Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen väittelee 30. toukokuuta Helsingin yliopistossa taloustieteen ekonometrian alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus käsittelee, miten taloudellisten toimijoiden tulevaisuuteen suuntautuvat odotukset vaikeuttavat erityisesti rahapolitiikan dynaamisten vaikutusten mittaamista – ja millaisin menetelmin tämä haaste voidaan ratkaista.
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme