Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot -visio ohjannut työtä nyt vuoden: Lukuympyrää, kielitietoisuutta ja ristiinopiskelua

Helsinki laati kuluvalla valtuustokaudella strategiset tavoitteet koulutuksen kehittämiselle vuoteen 2030 asti. ”Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot” -visio kulkee neljän vuoden mittaisten valtuustokausien ylitse ja on osa strategiaa, talousarviota, toimintasuunnitelmia sekä yleistä kehittämistä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. 

Tavoitteet rakentuivat yhteistyössä noin 1 000 työntekijän ja lähes 4 000 oppijan ja huoltajan kanssa, ja ne julkaistiin helmikuussa 2024. Reilua vuotta myöhemmin on aika tarkastella sitä, miten näiden tavoitteiden saavuttamista edistetään Helsingin päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. 

– On tärkeää saada tietoa suoraan yksiköistämme, mitä yhdessä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi konkreettisesti tehdään. Miten esimerkiksi vahvistamme lasten lukutaitoa tai edistämme tasa-arvoista oppimista, toimialajohtaja Satu Järvenkallas sanoo. 

Lukutaitotyötä kaikille jo päiväkodissa 

Helsinki lupasi visiossaan vahvistaa oppijoiden ydintietoja ja -taitoja. Kaikissa kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä päiväkodeissa onkin otettu käyttöön lukuympyrä ja vahvistettu lukevan aikuisen mallia. 

– Lukuympyrä on väline, jolla varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi sitä, mitä ja miten lapsille päiväkodissa luetaan ja miten kirjat ovat lasten saatavilla, kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari Kumin kertoo. 

Kumin on kehittänyt lukuympyrän yhdessä S2-opettaja Marjaana Gyekyen kanssa. Ympyrässä on viisi osa-aluetta, joista päiväkodin ammattilaiset keskustelevat nähdäkseen, missä vaiheessa oma lapsiryhmä lukemisessa on. Ympyrän ytimessä ovat vähimmäisvaatimukset ja ulkokehällä näkyy laadukas tekeminen lukutaidon hyväksi. 

Lukutaitotyö alkaa pienimmillä lapsilla katselukirjojen katselemisesta ja etenee siihen, miten ryhmässä luetaan monikulttuurisia tarinoita.  

– Koen, että lukuympyrä on yksi merkittävimmistä yksittäisistä keinoista tasoittaa lapsen taustoista johtuvia eroja lukemisessa. Kun tiedämme, miten vahvasti lukeminen on sidoksissa koulumenestykseen, on oikeasti vaikuttavaa, kun lapsi saadaan innostumaan lukemisesta. Lukeminen myös rikastaa mielikuvitusta ja vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen ja itsesäätelyyn – siihen, miten hän malttaa kuunnella ja keskittyä, Kumin pohtii.  

Lukuympyrän avulla ryhmä tutustuu kirjojen kautta arjen asioihin, lasten maailmaan ja erilaisiin kulttuureihin ja perheisiin.  

– On tärkeää, että jo päiväkodeissa luetaan kirjoja, joihin lapset voivat samastua. Tätä kautta kasvatamme toinen toistemme ymmärtämistä. 

Lukuympyrä on käytössä myös kouluissa alkuopetuksessa. 

Tasa-arvoisen oppimisen puolesta 

Tulevaisuuden taidot -vision yhtenä tavoitteena on työskennellä tasa-arvoisen oppimisen puolesta. Siksi Helsinki on peruskouluissa vahvistanut kielitietoista opetusta ja ottanut käyttöön uudistetun S1/S2-oppimäärän valintaprosessin. 

– Henkilöstöä ja huoltajia tiedotetaan vahvasti siitä, mitä on suomi äidinkielenä ja mitä suomi toisena kielenä. Jos oppilaalla on hyvä suomen kieli työkielenä, valitaan S1-oppimäärä, Pasilan peruskoulun rehtori Maria Uutaniemi kertoo. 

Pasilan peruskoulussa ei ole erillisiä ryhmiä S2-opetukseen, vaan tuki tulee luokkaan. Koulun yli 900 oppilaasta 12 prosenttia opiskelee S2-statuksella. Huoltajia kannustetaan siihen, että suomi voi olla opiskeltava äidinkieli, vaikka kotona puhuttaisiin muita kieliä. 

– Meillä kielivalintaa katsotaan tarkasti yhteisessä Oma-hetkessä kaikkien oppilaiden ja huoltajien kanssa, Uutaniemi sanoo. 

Eri kouluissa on saatettu aiemmin tulkita suoraviivaisesti niin, että oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, opiskelevat automaattisesti S2-oppimäärää. 

– Nyt tarkastellaan sitä, mikä oppilaan todellinen kielitaso on. Huoltajat ovat ryhmä, johon vaikutetaan. Huoltaja edelleen päättää S1/S2-asiasta, kun hän ilmoittaa lapsen kouluun. Mutta asiaa voidaan arvioida uudelleen heti, kun lukukausi alkaa ja opimme tuntemaan lapset. 

Oppilaat hyötyvät S1/S2-oppimäärän uudenlaisesta valintaprosessista, joka on entistä tasa-arvoisempi, avoimempi ja läpinäkyvämpi. 

– On hyvä, että lapset ja nuoret näkevät, millaisia päätöksiä heidän ohjaamisessaan tehdään. Oppilaiden tulee tiedostaa, että he eivät ole erilaisten lähtökohtien vuoksi jotenkin erillisiä. Olemme vahvasti yhdessä, ja meillä samat opit, kirjat, tehtävät ja tavoitteet. Kielitietoisuus on meille tärkeä asia, rehtori painottaa. 

Ristiinopiskelua toisella asteella 

Toisella asteella Helsinki ryhtyi tasa-arvoisen oppimisen nimissä tarjoamaan ristiinopiskelua kaikille kaupungin lukioiden ja Stadin ammattiopiston opiskelijoille vuoden 2024 aikana. Opinnot hyväksiluetaan osaksi omaa tutkintoa, ja ristiinopiskelun opintosuorituksia on ollut noin sata. 

– Järjestimme esimerkiksi Stadin ammattiopiston kuvallisen viestinnän opettajan Tom Serrattin kanssa Photo Voice -kurssin. Se on taideperusteinen tutkimusmenetelmä, jota voi käyttää vaikuttamisen ja osallisuuden välineenä, kertoo projektisuunnittelija Sanna Kattelus-Mäkisalo, joka toimi kurssin toisena opettajana. 

Photo Voice on järjestetty ristiinopiskeluna kaksi kertaa, ja osallistujia on ollut viidestä lukiosta. Kahden opintopisteen suorituksen on voinut hyväksi lukea esimerkiksi kuvataideprojektiksi. 

– Opiskelijoilta on kysytty kurssilla kysymyksiä, jotka liittyvät saavutettavuuteen ja oppimisen tukeen, ja he ovat vastanneet valokuvilla ja pienillä kuvatekstianalyyseilla. Järjestimme tuotoksista näyttelyn Kaupunkiympäristön ja Kasvatuksen ja koulutuksen toimitalolla, jotta asioista päättävät ihmiset näkivät ne. 

Stadin ammattiopiston opiskelijat saivat kurssista opintosuoritteita suunnittelemalla, taittamalla ja painamalla lukiolaisten tuottamaa materiaalia. 

Ristiinopiskeltavana on ollut myös Vuosi yrittäjänä -intro, jota vetävät lukion ja Stadin ammattiopiston opettajat yhdessä. Kurssi on järjestetty kahdesti. 

– Opintojakso perustuu NYT-järjestön materiaaliin ja Vuosi yrittäjänä -oppimismateriaaliin. Opiskelijat ovat tutustuneet yrittäjyyteen ja yrittäjiin erilaisissa oppimisympäristöissä, ja palaute uudenlaisesta toteutuksesta on ollut innostavaa, projektiasiantuntija Ida Orellana kuvailee. 

Lukiolaiset ovat voineet ristiinopiskelun ansiosta suorittaa esimerkiksi järjestyksenvalvojan peruskurssin Stadin AO:n kurssivalikoimasta. Lukio-opiskelijat ovat lisäksi saaneet valita Helsingin suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen kursseja, ja niitä avataan ensi syksystä lähtien myös Stadin AO:n opiskelijoille. Etenkin kielten opinnot ovat olleet suosittuja. 

– Opiskelijat ovat palautteessaan kertoneet saaneensa ristiinopiskelun ansiosta enemmän vaihtoehtoja ja hyvinvointia sekä päässeensä vahvistamaan työelämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavia taitoja, Orellana ja Kattelus-Mäkisalo iloitsevat. 

Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot -vision tähänastisista keskeisistä onnistumisista voi lukea lisää tilannekatsauksesta kaupungin verkkosivuilla.