Kanta-Hämeeseen valmistui kolme uutta pelastussukeltajaa – Suomessa on kasvanut tarve syvemmän veden sukeltajille

Useiden hyvinvointialueiden ja pelastuslaitosten yhteiselle yhdeksän viikon pelastussukelluskurssille osallistui Kanta-Hämeestä tänä keväänä kolme palomiestä. Kurssin järjestivät yhteistyössä Uudenmaan pelastuslaitokset (Helsinki, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa). Pelastussukeltajiksi Kanta-Hämeessä valmistui nuoria palomiehiä: Sauli Kaikkonen, Lari Laaksovirta ja Atte Ristanen. He kertovat tunnelman olevan tyytyväinen ja helpottunut. 

– Koulutus oli rankka, mutta antoisa. Koulutus alkaa parin viikon allaskaudella ilman laitteita ja kuivapukua, jonka jälkeen siirrytään harjoittelemaan kuivapuvun ja laitteiden kanssa sukeltamista. Kurssi on rankimpia mitä alalla on tarjota ja odotan, että pääsen harjoittelemaan taitoja työvuoroissa, kaksi vuotta Oma Hämeellä työskennellyt Kaikkonen kertoo.   

– Fiilikset ovat tällä hetkellä erittäin kivat ja helpottuneetkin, kun tietää kurssirupeaman olevan ohitse.  Minulle koulutukseen haku on ollut itsestäänselvyys jo heti pelastusopistoon päästyäni, koska olen siviilipuolella harrastanut laitesukellusta, Laaksovirta sanoo. 

– Koulutuksessa mieleenpainuvinta on allaskausi, jossa pääsi kokeilemaan omia rajojaan. Myös yhteisöllisyys ja ryhmähenki on omaa luokkaansa. Koulutus meni päivä ja viikko kerrallaan, ja nyt tuntuu hieman epätodelliselta että kurssi on taputeltu ja valmistumme, Ristanen lisää. 

Sukellusvalmiuden ylläpito on tärkeää hyvinvointialueella 

Kanta-Hämeestä pelastussukelluskoulutukseen osallistui ensimmäistä kertaa moneen vuoteen työntekijöitä. Velvollisuus kurssin järjestämisestä oli pitkään Pelastusopistolla, mutta korona-aika toi tilanteeseen muutoksia. Muutamaan vuoteen ei Suomessa järjestetty uusia pelastussukelluskoulutuksia ennen kuin pelastuslaitokset alkoivat niitä itse järjestää. Hyvinvointialueen palvelutasopäätöksen mukaan hyvinvointialueella on ylläpidettävä pelastussukellustaitoja. 

Pelastussukellus eroaa yleisemmästä pintasukelluksesta siten, että sukellusta harjoitellaan jopa 30 metrin syvyydessä. Ensisijaisesti pelastuslaitoksen tehtäviä hoidetaan pintapelastajien avulla, mutta joskus on tarvetta syvemmälle veteen menemiselle. Oma Hämeellä oli ennestään noin 16 pelastussukeltajaa, mutta etenkin nuorempia sukeltajia on kaivattu riveihin. 

– Hyvinvointialueella on oltava valmius lähteä myös syvää sukellusta vaativiin tehtäviin, ja esimerkiksi lomakausien takia tarvitsemme useampia sukeltajia. Hyvä, että nyt valmistuu enemmän nuoriakin alalle. Edelleen tarve olisi muutamalle lisäsukeltajille, joten toivottavasti pääsemme myös tuleviin koulutuksiin. Koko maassa on ollut useamman vuoden pulaa pelastussukeltajista. Kanta-Hämeessä on myös paljon vesistöjä, joten valmiuden ylläpito on tärkeää, kertoo paloesimies Janne Rikala.  

Sukeltaja voi auttaa monenlaisissa tehtävissä 

Pelastussukelluskurssille haetaan pääsykokeen kautta, joka sisältää mm. paljon fyysisiä testejä. Varsinaisella kurssilla harjoitellaan sukellusta aamusta iltaan, ensin altaassa ja lopulta myös haastavissa meriolosuhteissa. 

Oma Hämeellä eli Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on vuosittain noin kymmenen tehtävää, jossa tarvitaan pelastussukeltajaa. Vesisukeltaja on toiminut esimerkiksi virka-apuna poliisille aseen etsinnässä vedestä ja veteen pudonnutta mönkijää on myös nostettu sukeltajien avulla. Uudet pelastussukeltajat kertovat odottavansa innolla pääsyä uudenlaisiin tehtäviin.  

– Koulutuksessa varmasti mieleenpainuvin on ollut allaskauden hengenpidätysharjoitteet ja laitesukellukset paikkoihin, joissa ei käytännössä näe yhtään mitään eteensä. Tulevaisuudessa olisi kiva päästä työryhmiin mukaan kehittämään ja kouluttamaan vesisukellusta, Lari Laaksovirta pohtii.