Mitä onnettomuustilastot kertovat 15–17-vuotiaiden nuorten liikenneturvallisuustilanteesta Kaakkois-Suomessa?

2020-luvulla liikenteessä on kuollut kolme ja vakavasti loukkaantunut viisitoista 15–17-vuotiasta

Kaakkois-Suomen alueella, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, tieliikenteessä menehtyy vuosittain (2020–2024) keskimäärin 13 ihmistä. Vakavia loukkaantumisia kirjataan keskimäärin 43 vuosittain (2019–2023). 15–17-vuotiaiden osuus kuolemantapauksista on keskimäärin 5 % ja vakavista loukkaantumisista 7 %. Puhutaan siis keskimäärin yhdestä kuoleman tapauksesta joka toinen vuosi sekä kolmesta vakavasta loukkaantumisesta vuosittain.

Lievempiä onnettomuuksia nuorille tapahtuu satakunta vuosittain – viralliset tilastot eivät kerro koko totuutta

Lievempien loukkaantumisten osalta tilastoinnin peittävyys on huomattavasti epätarkempi. Poliisin tietoihin perustuvaan Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoon on kirjattu Kaakkois-Suomen alueelta viime vuosina (2020–2024) yhteensä 1 134 lievempää loukkaantumista (vakavat loukkaantumiset poistettu), ja näissä tapauksissa 15–17-vuotiaiden uhrien osuus on 15 % (34 vuosittain).

Käytännössä onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin paljon enemmän, ne eivät vain tule poliisin tilastoihin. Esimerkiksi Liikennevakuutuskeskuksen tilastoihin on kirjattu Kaakkois-Suomen alueella viime vuosina 488 (noin 97/vuosi) henkilövahinkoon johtanutta alle 18-vuotiaan mopoilijan aiheuttamaa onnettomuutta.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna 15–16-vuotiaat suurimpana riskiryhmänä

Nuorten ikäryhmä (15–24-vuotiaat) muodostaa kaikkinensa peräti 30 prosenttia Kaakkois-Suomen alueella tilastoiduista tieliikenneonnettomuuksista (Tilastokeskus). Ikäryhmä edustaa kuitenkin vain 10 prosenttia alueen väestöstä. Toisin sanoen nuoret ovat selvästi yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Ylivoimaisesti korkein onnettomuusriski on ikäryhmissä 15- ja 16-vuotiaat, mutta myös 17–18-vuotiaiden riski on kaksinkertainen alueen väestön keskiarvoon nähden.

Mopo-onnettomuuksien uhreista 76 prosenttia on 15–16-vuotiaita – 17-vuotiaista uhreista 62 henkilöautolla liikkuneita

Liikenneturvallisuustyön taustalle on tärkeää tiedostaa, että nuorten liikenneonnettomuuksien uhriprofiili vaihtelee paljon iän mukaan. Mopoilijoiden osuus onnettomuuksien uhreista on 15-vuotiaissa (N=76 uhria) 64 prosenttia ja 16-vuotiaissa (N=65 uhria) 58 prosenttia. Kaikista Kaakkois-Suomen alueen mopoilijoiden henkilövahingoista 15–16-vuotiaat muodostavat 76 %. Näissä ikäryhmissä onnettomuuksia tapahtuu verrattain paljon myös muilla moottoriajoneuvoilla, kuten mönkijöillä ja traktoreilla, sekä polkupyörällä.

17-vuotiaista onnettomuuksien uhreista (N=39 uhria) mopoilijoiden osuus on 21 %, moottoripyöräilijöiden osuus 10 % ja henkilöautolla liikkuneiden peräti 62 % (kuljettajia ja matkustajia yhtä paljon). 17-vuotiaiden henkilöautonkuljettajien onnettomuusmäärät ovat kasvaneet tasaisesti sen jälkeen, kun lakimuutos helpotti 17-vuotiaiden mahdollisuutta saada henkilöauton ajokortti poikkeusluvalla. 17-vuotiaiden ajokortillisten määrä onkin kasvanut huimasti.

15–17-vuotiaiden liikennerikokset kasvussa

Nuorten liikennerikosten kasvu etenkin 15–17-vuotiaiden keskuudessa herättää paljon huolta kunnissa ja viranomaisissa. Kaakkois-Suomessa tämän ikäryhmän edustajia on liikennerikoksista epäiltyjen joukossa 500–600 vuosittain. Yli 10 prosenttia näistä tapauksista on epäiltyjä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tai rattijuopumuksesta. Näissä rikosnimikkeissä myös määrät tasaisesti kasvavat.

Liikennerikosten kasvussa on kyse laajemmasta ilmiöstä, sillä myös muu nuorisorikollisuus on ollut kasvusuunnassa viime vuosina. Yksiselitteistä syytä nuorten oirehtimiseen ja sen purkautumiseen mm. rikolliseen toimintaan ja erilaiseen muuhun häiriökäyttäytymiseen ei varmastikaan ole. Sosiaalisten ja terveydellisten haasteiden ohella erilaiset muut ilmiöt, kuten kokoontumisajojen yleistyminen tai some-haasteet heijastuvat toimintaan liikenteessä ja edelleen liikennerikostilastoihin. Myös ajokorttilain muutoksilla on varmasti ollut oma vaikutuksensa nuorten liikenneturvallisuustaitoihin ja -asenteisiin. Lainsäädäntömuutos vähensi opetuksen määrää, kevensi opetuslupaopetuksen sääntelyä ja ohjasi teoriaopetuksen pitkälti verkko-opetukseksi.

Jokainen kuolema tai vakava loukkaantuminen on turha ja vältettävissä

Maailman laajuisesti hyväksytty Nollavisio liikenneturvallisuustyössä tarkoittaa sitä, että kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Tätä kohden pyrimme Euroopan laajuisesti, valtakunnallisesti kuin myös alueiden ja kuntien tasolla – ja kaikissa ikäryhmissä. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että nollavisio saavutetaan vuoteen 2050 mennessä – toivottavasti paljon aikaisemmin.