Kansainvälisen merenkulun päästöjen sääntely tiukentumassa dramaattisesti – suomalaisella Norsepowerilla valmis ratkaisu

Laivat kuljettavat 90 % maailman kaupan rahdista. Jotta rahtaajayhtiöiden ja laivanomistajien liiketoiminta säilyy kannattavana, niiden on tehtävä lähivuosina valtavia lisäpanostuksia päästöjä vähentäviin ratkaisuihin.

Syynä on alan päästövähennyksiä koskeva sopimus, jonka YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO solmi alustavasti huhtikuussa. Lokakuussa sinetöitävän sopimuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2027. Tällöin saastuttavimmista aluksista perittäisiin päästöperusteisia maksuja eli eräänlaisia veroja, kun taas vähäpäästöisiä aluksia palkittaisiin niin sanotuilla päästökrediiteillä.

Suomessa sopimuksesta kertoi mm. Kauppalehti.

IMO:n lopullisena tavoitteena on meriliikenteen nettonollapäästöt vuonna 2050. Uusiutuvien polttoaineiden rooli tulee olemaan nettonollaan pääsyssä suuri, mutta niiden jakeluinfrastruktuuri ei ole valmis vielä vuosikymmeniin. Lisäksi niiden hintaa on toistaiseksi vaikea ennustaa.

Tuulipropulsioratkaisujen globaalin kärkiyhtiön Norsepowerin toimitusjohtaja Heikki Pöntynen sanookin, että tehokkaita vaihtoehtoja tarvitaan jo nyt, ei vain pitkällä tulevaisuudessa.

”Olemme laskeneet, että joissakin tapauksissa yhtiöiden regulaatiokulut voivat lähitulevaisuudessa jopa ylittää nykyiset polttoainekustannukset”, hän kertoo.

Norsepower on alusta asti tehnyt töitä sen eteen, että tuulipropulsio yleistyisi laivojen käyttövoimana ja otettaisiin huomioon sääntelyssä.

”Purjeiden palauttaminen merenkulkuun on välttämätöntä tilanteessa, jossa ilmastonmuutosta on hillittävä nopeasti”, Pöntynen sanoo.

Mitä tiukempi sääntely, sitä kannattavampi investointi

Vuonna 2012 perustetun Norsepowerin päätuote Norsepower Rotor Sail on patentoitu roottoripurje. Se on älykäs, radikaalisti modernisoitu versio 1920-luvulla keksitystä ja koekäytössä olleesta Flettner-roottorista.

Roottoripurjeen suuri teho perustuu Magnus-efektiksi kutsuttuun fysiikan ilmiöön. Sähkömoottorilla pyörivä sylinterinmuotoinen purje pakkaa tuulta taakseen ja ohentaa sitä edestään, mikä saa aikaan voimakkaan työntövoiman. Tällöin laivan päämoottorin tehoa voidaan vähentää tai se voidaan hetkellisesti jopa sammuttaa.

Norsepower Rotor Sailin polttoainesäästöt ja sitä myötä päästövähennykset ovat merkittävät: tyypillisesti 5–25 % ja parhaimmillaan jopa 70 % matkaa kohden.

Kilpailijat ovat sittemmin tuoneet markkinoille myös omia vastaavia tuotteitaan. Norsepowerin erottaa niistä kuitenkin alan pisin kokemus, laaja patenttiportfolio sekä kyky hyödyntää tekoälyä ja dataa. Tekoäly optimoi datan pohjalta Norsepower Rotor Sailin työntövoimaa sekä tekee siitä autonomisen.

Data kuitenkin hyödyttää yhtiön asiakkaita myös sääntelyn kannalta.

”Tulevassa sääntelyssä palkittaisiin paitsi päästöjä vähentävien ratkaisujen tehokkuudesta myös siitä, että näiden ratkaisujen vaikutuksia pystytään mittaamaan ja raportoimaan luotettavasti. Meillä on tuotteemme toiminnasta dataa yli 10 vuoden ajalta yhteensä yli 500 000 tuntia, josta viidesosa on riippumattomasti verifioitua”, Pöntynen kertoo.

Regulaatiosta saatavat säästöt ja palkkiot myös parantavat roottoripurjeinvestoinnin kannattavuutta. Mitä tiukempaa sääntely on, sitä nopeammin Norsepower Rotor Sail siis maksaa itsensä takaisin.

”Olemme laskeneet, että Norsepowerin asiakkaalle takaisinmaksuaika voi YK:n tulevan sääntelyn myötä lyhentyä nykyisestä 3–8 vuodesta jopa vain 1–3 vuoteen”, Pöntynen kertoo.

Maailman ensimmäinen roottoripurjetehdas jo täydessä toiminnassa

Norsepower on kasvanut viime vuosina nopeasti. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 8 miljoonaa euroa ja viime vuonna jo 14 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tavoite on 28 miljoonaa euroa.*

Yhtiö myös avasi viime marraskuussa maailman ensimmäisen roottoripurjetehtaan, jonka tämän vuoden tuotantoajat on lähes loppuunmyyty. Tehtaan vuosittaista valmistuskapasiteettia on tarkoitus laajentaa nykyisestä 60 roottoripurjeesta 100:aan vuoteen 2027 mennessä. Tavoite on, että vuden 2029 loppuun mennessä kapasiteetti olisi 360 purjetta vuodessa, joka tulisi nykytehtaan lisäksi kahdelta uudelta tehtaalta.

Maailman roottoripurjeista suurin osa on Norsepowerin asentamia, ja yhtiön tuotteeseen luottavat lukuisat suuryhtiöt, kuten Louis Dreyfus Armateurs, Airbus, Shell Bore, Sea-Cargo ja Vale. 

Maailmassa on noin 30 000 laivaa, joihin Norsepower Rotor Sail -yksiköitä voisi yhtiön arvion mukaan asentaa.

”Jos jokaiseen laivaan asennetaan kaksi yksikköä ja yksikön hinta on miljoona euroa, pelkästään olemassa olevista laivoista saadaan 60 miljardin euron markkina”, Pöntynen sanoo.

Vastaisuudessa markkina voi kasvaa entisestään. ”Kun teknologiamme kehittyvät ja kun tuotteemme alkaa soveltua uusiin laivatyyppeihin, voimme sovittaa yhä useampia roottoripurjeita yksittäiseen laivaan.”

Entä tarvitaanko tuulipropulsioratkaisuja enää sitten, kun uusiutuvat polttoaineet ovat lyöneet kunnolla läpi?

Pöntynen uskoo, että tulevaisuudessa mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä vastaamaan tiukkoihin vaatimuksiin vaan eri keinojen on täydennettävä toisiaan.

“Uusiutuvat polttoaineet tulevat olemaan huomattavasti kalliimpia kuin nykyiset, saastuttavat verokkinsa. Tämä tulee lisäämään asiakkaidemme motivaatiota säästää polttoainetta, jolloin tulemme myymään vielä enemmän roottoripurjeita.” 

Pöntynen vertaa roottoripurjeita sähköautoihin. Molemmat keksittiin 1900-luvun alussa, mutta öljyn löytyminen ja holtiton käyttö viivytti niiden esiinmarssia. 

“Nyt ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa näiden modernisoitujen ratkaisujen roolia ei kuitenkaan voi enää sivuuttaa.”

15. toukokuuta alkaneen Springvest-osakeannin suuruus on 8 miljoonaa euroa. Yhtiöön ovat aiemmin sijoittaneet muun muassa Suomen teollisuussijoitus (Tesi), Lifeline Ventures ja Climate Investments (CI).