Apulaisprofessori Paavo Penttilä on inspiroitunut luonnon materiaaleista
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen uuden apulaisprofessorin Paavo Penttilän tavoitteena on tuottaa uudenlaista tietoa kasvien soluseinien rakenteista ja ominaisuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vastustuskykyisten viljelyskasvien ja hiiltä sitovien uusien puumateriaalien kehittämisessä. Penttilä on juuri saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Novo Nordisk -säätiöltä.

Filosofian tohtori Paavo Penttilä on nimitetty Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle apulaisprofessorin 5-vuotiseen tenure track-tehtävään 2.5.2025 alkaen. Hän tutkii puu- ja kasvimateriaaleja sekä niistä valmistettuja tuotteita. Hän haluaa ymmärtää kasviperäisen biomassan rakenteita ja ominaisuuksia, sillä niiden täydellinen hyödyntäminen edellyttää tarkempaa tietämystä. Hän tutkii erilaisten biomassojen rakenteita erityisesti röntgen- ja neutronisirontaan ja röntgenkuvantamiseen perustuvilla menetelmillä.
- Teen soveltavaa tutkimusta ja olen inspiroitunut luonnon materiaaleista. Kasvien rakennetiedolla ja niiden rakenteen muodostumismekanismien ymmärtämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia. Tulevaisuudessa esimerkiksi viljelyskasvien ja puiden ominaisuuksia voidaan muokata geeniteknologian avulla eri käyttötarkoituksiin paremmin sopiviksi, visioi apulaisprofessori Paavo Penttilä Jyväskylän yliopistosta.
Rahoitusta kestävän maa- ja metsätalouden edistämiseksi
Penttilä on saanut tutkimukseensa merkittävän 1 500 000 euron rahoituksen Novo Nordisk säätiöltä huhtikuussa 2025. Hänen FibForm –hankkeessa (Understanding the role of hemicelluloses in the formation of plant microfibril structures to enable their informed design) tutkitaan kasvien soluseinien nanorakennetta. Tavoitteena on ymmärtää, miten ne saavat halutun lujuuden ja muut ainutlaatuiset ominaisuudet.
- Tutkimukseni taustalla on ajatus siitä, että kasvien soluseinien komponentin, hemiselluloosapolymeerien, erityinen rakenne ohjaa selluloosaisten fibrillirakenteiden muodostumista. Aion vahvistaa tämän hypoteesin tutkimalla erilaisia kasvilajeja ja mallisysteemejä, joissa hemiselluloosien erot johtavat erilaisiin fibrillimorfologioihin, selventää Penttilä.
Tutkimuksessa hyödynnetään vahvasti koneoppimista
Röntgen- ja neutronisirontamenetelmillä tuotetaan valtavasti dataa, jota Penttilän käynnissä olevissa projekteissa analysoidaan muun muassa koneoppimisella. Uudessa hankkeessa tavoitteena on kuitenkin luoda koneoppimisen avulla kuva biosynteesin, rakenteen ja ominaisuuksien välisistä suhteista kasvien soluseinissä.
- Hankkeen tulokset tuottavat uutta perustietoa kasvien soluseinien biosynteesistä ja johtavat kasvien suunnitteluun kestävää maataloutta ja hiiltä sitovia puuperäisiä materiaaleja varten, mikä mahdollistuu uuden tietopohjan avulla, kertoo Penttilä.
JYU:ssa kehitetään röntgenkuvantamismenetelmiä
Penttilä opiskeli fysiikkaa Helsingin yliopistossa väitellen sieltä vuonna 2013. Tämän jälkeen hän vietti tutkijatohtorina yhteensä neljä vuotta ulkomailla Japanissa ja Ranskassa. Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin työtehtävää hakiessa hän ei epäröinyt, vaikkei Jyväskylä ollut hänelle entuudestaan tuttu.
- Työpaikka oli kuin luotu minulle. Olen urallani keskittynyt hierarkkisten ja luontoperäisten materiaalien rakenteen tutkimiseen nano- ja mikrometritasolla röntgen- ja neutronitekniikoihin. On suuri kunnia päästä hyödyntämään fysiikan laitoksen röntgenkuvantamista ja kehittämään alan tutkimusta Jyväskylän yliopistossa, iloitsee Penttilä.
Perustutkimuksen lisäksi tehdään tutkimusta paljon yhteistyönä yritysten ja organisaatioiden kanssa. Moni yritys kaipaa tutkimustietoa ymmärtääkseen materiaaliensa rakennetta ja kehittääkseen tuotteitaan esimerkiksi ympäristöystävällisemmäksi.
- Tämä on mahdollista käytössämme olevien menetelmien kuten röntgentomografian avulla. Siinä luodaan tarkkoja kolmiulotteisia rakennekuvia, jotka esimerkiksi näyttävät, miten neste liikkuu materiaalissa tai miten materiaali muuttuu lämpötilan tai kosteuden muuttuessa. Vahvuutemme on erityisesti prosessien selvittäminen eri kokomittakaavoissa, kertoo Penttilä.
Tutkimuksen ytimessä on tieteiden välinen yhteistyö
Fysiikan lisäksi kemia ja biologia ovat rakkaita aloja Penttilälle ja hän arvostaakin monitieteisyyttä. Erilaisten ilmiöiden monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttää usein monitieteistä lähestymistapaa ilmiöiden tarkastelussa ja ymmärtämisessä.
- Yhdessä eri luonnontieteiden avulla pystytään ymmärtämään paremmin ympäristöä ja luonnon tuottamia rakenteita. Tiedekunnassamme tehdään vahvaa fysiikan, kemian ja biologian tutkimusyhteistyötä, mikä auttaa myös omassa tutkimuksessani. Se oli myös yksi syy hakeutua Jyväskylän yliopistoon, kertoo Penttilä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Paavo Penttilä, paavo.a.penttila@jyu.fi, +358503312792
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori tutkii työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä – “Oppiminen ei ole pelkästään innostavaa, vaan se voi myös kuormittaa”4.9.2025 13:09:28 EEST | Tiedote
Toukokuussa aikuiskasvatuksen professorina aloittanut Kaija Collin on tarkastellut työurallaan aikuisten oppimista monesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva jatkuva oppiminen puhututtaa etenkin nykyajan vaativassa ja kovatahtisessa työelämässä, mutta sen yhteyksiä työhyvinvointiin tulisi Collinin mukaan selvittää tarkemmin.
Tutkimus selvitti kansallislaulujen tunneilmaisuja – Maamme-laulu poikkeaa valoisuudellaan muista pohjolan sävelistä4.9.2025 10:45:59 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus analysoi 176 kansallislaulun tunneilmaisua. Tulosten mukaan päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut ovat energisiä, kun taas pohjoisempien maiden laulut olivat surumielisempiä. Yllättäen suomalaisten Maamme-laulu osoittautui iloisemmaksi kuin osattiin odottaa.
Lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi pääteemana kansainvälisessä konferenssissa Peurungassa 9.–12.9.4.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntatieteellinen tiedekunta järjestää Paediatric Work Physiology 2025 -konferenssin 9.–12. syyskuuta Peurungassa. Tapahtuma kokoaa yhteen lasten liikunnan ja terveyden asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssin pääteemana on lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi, ja ohjelmassa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia lasten terveyteen ja liikuntaan.
Tuhkasta tehoa biokaasun tuotantoon4.9.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat havainneet, että tuhka näyttää olevan erinomainen lisäaine biojätteen mädätysprosessiin sekä metaanin tuotannon että mädätysjäännöksen lannoitusominaisuuksien kannalta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Biomass and Bioenergy -lehdessä.
Rehtori Jari Ojala: Yhteistyö vahvistaa Jyväskylän asemaa3.9.2025 14:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaispuhe 3.9.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme