Voimakkaasti allergisoivan tuoksukin siitepölymäärät kasvaneet Suomessa
Uuden Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan voimakkaasti allergisoivaa tuoksukin siitepölyä on kulkeutunut Suomeen viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin. Tutkimuksessa saatiin selville myös, että laji pystyy lisääntymään Suomessa. Tuoksukki on haitallinen vieraslaji, joka on levinnyt Eurooppaan Pohjois-Amerikasta.

Tutkimuksessa todettiin, että tuoksukin siitepölyä on kulkeutunut Suomeen hyvin pieniä määriä jo 1990-luvulla, mutta vuodesta 2018 eteenpäin kaukokulkeumat ovat olleet suurempia kuin useimpina aikaisempina vuosina. Siitepölyä on kulkeutunut maahan enemmän ja useampina päivinä kuin aiemmin. 2020 ja 2024 olivat ennätysvuosia. Silloin saavutettiin suurimmat yksittäiset päiväkohtaiset siitepölypitoisuudet, ja myös kokonaisuudessaan siitepölyä kulkeutui Suomeen eniten.
– Tuoksukin merkitys osana Suomen siitepölykautta on kasvamassa. Kasvi kukkii loppukesällä ja alkusyksyllä, joten sen siitepölyn kaukokulkeumat pidentävät Suomen siitepölykautta, toteaa väitöskirjatutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopistolta.
Tutkimuksessa ei selvitetty, mistä siitepölymäärien kasvu johtui, mutta yksi mahdollinen selitys on se, että tuoksukki leviää Euroopassa koko ajan laajemmalle. Siitepölyä lähtee enemmän liikkeelle sieltä, missä tuoksukkia kasvaa, ja yhä suurempi määrä siitepölyä pystyy kulkeutumaan Suomeen asti. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa tilanteeseen lisäämällä tuoksukin siitepölyntuotantoa.
Tähän asti on ajateltu, että yksivuotinen tuoksukki ei pysty lisääntymään Suomessa, koska syksyn pakkaset tappavat kasvit ennen kuin niiden siemenet ehtivät kypsyä. Tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Lämpiminä syksyinä ainakin eteläisimmässä Suomessa tuoksukilla voi olla marraskuulle asti aikaa kypsyttää siemeniä, kertoo Louna-Korteniemi.
Ilmastonmuutoksen myötä lämpimät syksyt yleistyvät. Tällä hetkellä tuoksukkeja tavataan meillä vain satunnaisesti, mutta lopulta kasvi voi vakiintua osaksi Suomenkin kasvistoa.
Lajin leviämistä voidaan estää seuraamalla sen esiintymistä ja kitkemällä kasvit pois, kun niitä löydetään. Tuoksukin siemeniä kulkeutuu Suomeen esimerkiksi lintujen talviruokintaan tarkoitettujen siemenseosten mukana, ja kasveja löydetäänkin tyypillisesti linnunruokintapaikkojen läheltä.
– Erityisesti kotipuutarhureiden ja lintuharrastajien kannattaa siis seurata ruokintapaikkoja, ja kitkeä kasvit pois, jos niitä löytyy, neuvoo Louna-Korteniemi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Louna-Korteniemi, väitöskirjatutkija, amloun@utu.fi
Annika Saarto, siitepölytiedotuksen esihenkilö, annika.saarto@utu.fi, 050 344 5531.
Kuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Mediakutsu: Monitieteinen NAAS-konferenssi tuo kansainväliset Yhdysvaltain asiantuntijat Turkuun28.5.2025 13:30:00 EEST | Kutsu
Kesäkuun alussa järjestettävään konferenssiin osallistuu Yhdysvaltain tutkimuksen asiantuntijoita ympäri maailmaa. Media on tervetullut mukaan konferenssiin.
21. kansainvälinen konferenssi uusiutuvista luonnonvaroista ja biojalostamoista pidetään Turussa 2.-4.6.202528.5.2025 10:16:51 EEST | Tiedote
Kansainvälinen uusiutuvien luonnonvarojen ja biojalostamojen konferenssi, International Conference on Renewable Resources & Biorefineries (RRB), saapuu Turkuun 2.–4. kesäkuuta 2025. RRB-on yksi merkittävimmistä foorumeista biotalouden ja vihreän kemian aloilla. Se kokoaa yhteen asiantuntijoita, tutkijoita, yritysjohtajia ja sijoittajia eri puolilta maailmaa edistämään innovaatioita, jakamaan tietoa ja rakentamaan yhteistyötä.
Väitös: Tietoisuus ajan kulusta katoaa argentiinalaiskirjailija Julio Cortázarin novellituotannossa28.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Iisa af Ursin tutki ajallisuutta Cortázarin novellituotannossa. Kirjailija piti novellia genrenä runouden sisaruksena.
Tekoälyn tekemä eutanasiapäätös hyväksytään heikommin kuin ihmislääkärin tekemä27.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn rooli lääketieteellisessä päätöksenteossa herättää ihmisissä eri reaktioita verrattuna ihmislääkärin toimintaan. Uusi tutkimus tarkastelee tapauksia kuvailevien tarinoiden avulla, millaisissa tilanteissa hyväksyntä eroaa ja miksi.
Neurokirjon nuorten ja perheiden tukemisessa paljon kehitettävää27.5.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
NEPSOS eli Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä -hanke tutki, miten eri alojen palvelut ja neurokirjon nuorten perheisiin liittyvät tekijät tukevat nuorten tuen toteutumista oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Monitieteisessä tutkimuksessa oli mukana asiantuntijoita sosiaalityöstä, nuorisopsykiatriasta ja erityispedagogiikasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme