Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Aikuisen tilanne vaikuttaa lapseen – "Pienikin keskustelu voi olla merkityksellinen"

Osa hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista otti tänä keväänä käyttöön Lapset puheeksi -menetelmän. Sen avulla ammattilainen voi tukea vanhempaa huomioimaan lapsen tarpeet.

– Ammattilaisemme ottavat lapset puheeksi varhain, kun vanhemmalla on vaikea elämäntilanne. Se voi liittyä esimerkiksi mielenterveyden haasteisiin. Voimme auttaa vanhempaa huomaamaan, miten hänen tilanteensa vaikuttaa lapseen, kertoo Päijät-Hämeen alueella kehittämistyössä mukana oleva projektipäällikkö Elina Tanskanen.

On tärkeää tukea arjen jatkuvuutta lapsen elämässä ja vahvistaa suojaavia tekijöitä, kuten erilaisia läheisverkostoja ja harrastuksia.

– Kun aikuisella on esimerkiksi masennus, hän voi vetäytyä kotiin ja samalla myös lapset saattavat eristäytyä. Tällöin on tärkeää muistuttaa siitä, miten merkityksellistä lapselle on päästä osaksi ryhmää ja kokea kuuluvansa joukkoon, Tanskanen sanoo.

Vanhemman vaikeudet eivät saa jäädä lapselta pimentoon

Ammattilainen ja vanhempi käyvät vapaaehtoisen keskustelun, jossa tarkastellaan lapsen arkea, vahvuuksia ja mahdollisia haavoittavia tekijöitä. Lopuksi laaditaan toimintasuunnitelma.

– Vanhempi itse pohtii, mitkä asiat omassa tilanteessa voivat vaikuttaa lapseen. Usein esimerkiksi mielenterveyshaasteista ei haluta kertoa, mutta tutkimusten mukaan avoimuus helpottaa lasta. Kun lapsi saa ikätasoistaan tietoa, hän ei syyllistä itseään vanhemman voinnista.

Jos keskustelussa nousee esiin tarve laajemmalle tuelle, kootaan tarpeen mukaiset ammattilaiset yhteiseen neuvonpitoon perheen kanssa. Vakavissa tapauksissa, joihin liittyy esimerkiksi päihdeongelmia tai lähisuhdeväkivaltaa, lastensuojelu toimii rinnalla.

Koko perhe hyötyy – vaikutukset ulottuvat pitkälle

Lapset puheeksi -menetelmän on kehittänyt lastenpsykiatri Tytti Solantaus, ja se pohjautuu laajaan tutkimusnäyttöön. Tutkimuksissa on nähty, että Lapset puheeksi -keskustelut ovat vähentäneet lasten oirehdintaa ja lisänneet vanhempien toiveikkuutta tulevaisuudesta, vahvistaneet kyvykkyyttä vanhempana ja lieventäneet vanhemman syyllisyyttä, häpeää ja huolta lapsen tilanteesta. Lasten ja vanhempien vuorovaikutus on parantunut. Menetelmä vahvistaa ammattilaisten kykyä puhua vaikeistakin asioista rakentavalla tavalla.

– Jo yksi keskustelu voi saada aikaan muutosta arjen asioihin. Sillä voi olla suuri vaikutus, joka kantaa pitkälle lapsen hyvinvoinnin kannalta, Tanskanen sanoo.