Keskuskauppakamari: Työtä haluavia estetään tekemästä työtä – työnteko-oikeutta laajennettava

Jaa

Keskuskauppakamari esittää valtakunnallisia työvoimapula-aloja koskevaa asetusta muutettavaksi siten, että kriteerit työvoimapula-alasta ovat yhtenevämpiä alueellisten, arkitodellisuuteen nojautuvien linjausten kanssa. Lista työvoimapula-aloista on nyt liian kapea eikä vastaa yritysten kokemaa todellisuutta.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija (osaaminen ja maahanmuutto) Suvi Pulkkinen.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija (osaaminen ja maahanmuutto) Suvi Pulkkinen. Kuva: Liisa Takala

Asetus liittyy Petteri Orpon hallituksen lakihankkeeseen, jossa pyrkimyksenä on, että Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset voisivat vaihtaa alalta toiselle nykyistä joustavammin ilman uuden työluvan hakemista. Oikeus alanvaihtoon koskisi valtakunnallisesti määriteltyjä työvoimapula-aloja. Käytännössä esitetyt kriteerit työvoimapula-alalle ovat kuitenkin niin kireät, että listalle ovat kelvanneet lähinnä joukko sote-alan säänneltyjä ammatteja ja haudankaivajat. 

”On tehotonta ja epäreilua, että ihmisiä, jotka jo asuvat Suomessa ja haluaisivat tehdä työtä, estetään tekemästä työtä. Työnteko-oikeuden pitää seurata työmarkkinoiden tarpeita, ei hallinnon rajoitteita”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava osaamisasiantuntija Suvi Pulkkinen. 

Työvoiman tarve vaihtelee merkittävästi alueittain. Valtakunnallisen listan muodostamisen kriteeri – 90 prosentin alueellinen kattavuus – sulkee ulos aloja, joilla on todistetusti pulaa tekijöistä useilla alueilla. 

”Yritykset eivät rekrytoi valtakunnallisesti, vaan paikallisesti. On tärkeää, että alueellisten työlupalinjausten asiantuntemus ohjaa myös valtakunnallisia linjauksia”, Pulkkinen sanoo. 

Keskuskauppakamari suosittelee, että valtakunnallisen listan muodostamisen raja-arvo lasketaan esimerkiksi 50 prosenttiin, jolloin ammattiala määriteltäisiin työvoimapula-alaksi sillä perusteella, että suurimmassa osassa maata tekijöistä on pulaa.  Voimassa olevien, alueellisten työlupalinjausten perusteella todellista ja jatkuvaa työvoimapulaa on esimerkiksi siivous-, logistiikka-, ravintola-, varhaiskasvatus- ja puutarha-aloilla suurimmassa osassa Suomea. 

”Työnteko-oikeuden laajentaminen on järkevää, inhimillistä ja taloudellisesti välttämätöntä. Suomessa jo asuvien ja työhön kykenevien ihmisten pitää voida osallistua työelämään ilman tarpeetonta byrokratiaa. Ylipäänsä tarvetta saavauusharkinnan kaltaiselle järjestelmälle kannattaisi vakavasti pohtia ajassa, jossa väestömme ikääntyy, kilpailu osaajista kovenee ja työikäisten määrä pienenee.” Pulkkinen sanoo. 

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Uusi maastapoistumissääntö voimaan tänään – vaikutuksia työnantajille ja ulkomaalaisille työntekijöille11.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote

Tänään voimaan tullut kolmen/kuuden kuukauden sääntö koskee ulkomaalaisia työntekijöitä, joilla on tilapäinen työntekijän oleskelulupa, ja joiden työsuhde päättyy kesken luvan voimassaolon. Työnantajan pitää ilmoittaa vastedes tällaisista tilanteista Maahanmuuttovirastolle. Tämä on yrityksille jälleen uusi velvoite, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Keskuskauppakamari: Huijausviestit eivät lopu kesällä – perehdytä kesätyöntekijät ennen lomia6.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote

Huijausviestit ja tietojenkalastelu lisääntyy jatkuvasti, eikä kesä tuo siihen poikkeusta. Voi olla jopa päinvastoin: kun kesätyöntekijät aloittavat tehtävissään, näkevät rikolliset tahot siinä mahdollisuuden. Uusimpia huijausyrityksiä ovat niin sanotut toimitusjohtajaviestit. Keskuskauppakamarin hallinto- ja talousjohtaja Yvonne Backas muistuttaa, että kesätyöntekijät on syytä perehdyttää ja ohjeistaa hyvin myös mahdollisiin ulkopuolelta tuleviin huijausyrityksiin.

Pääekonomisti: Ei vielä elpymistä alkuvuodesta – Suomen bruttokansantuote polki paikallaan30.5.2025 08:49:21 EEST | Tiedote

Pitkään odotettu talouden elpyminen antaa vielä odottaa itseään, sillä ainakaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sitä ei vielä päästy kokemaan. Suomen bruttokansantuote pysyi neljännesvuositasolla muuttumattomana eli 0,0 prosentin kasvussa. Vuositasolla oltiin kuitenkin 0,8 prosenttia viime vuotta ylempänä. ”Ei ollut häävi lukema”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Kauppakamarikysely: Yritysten suhdannenäkymät kirkastumassa – odotukset liikevaihdosta ja kannattavuudesta vahvistuneet alkuvuodesta23.5.2025 06:55:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien talouskysely osoittaa, että yritysten näkymät suhdanteen paranemisesta ovat jatkuneet. Vastaukset ovat myönteisempiä kuin alkuvuodesta, erityisesti odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vahvistuneet selvästi. Melko vaatimaton suhdanne jatkuu toistaiseksi, mutta yritysten tilanne on kehittymässä asteittain parempaan, summaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye