Kirjalansalmen vinoköysisillan köydet asennettu – uljas siluetti piirtyy horisonttiin

Kreaten sillanrakentajilla on ollut historiallinen kevät, kun he ovat päässeet tekemään vinoköysiasennuksia peräti kahdessa vaativassa kohteessa. Maaliskuun lopussa käynnistyneeseen Kirjalansalmen sillan köysiasennuksiin saatiin ammattilaisvahvistusta Suomen pisimmän sillan työmaalta, Kruunuvuorensillalta Helsingistä, kun siellä saatiin helmikuussa käynnistyneet köysiasennukset maaliin huhtikuussa.

– Meillä on ollut hyvä porukka ja selvä työnjako. Edistimme asennusta köysipari kerrallaan siten, että kun nostimme ja jännitimme edellistä punosta, valmistelimme jo seuraavaa, kertoo Kirjalansalmen sillan rakentamista johtava lohkopäällikkö Juha Valjakka Kreatelta.

Samanaikaisesti siltakannella oli tekemässä työtä kaksi asennusryhmää, joissa jokaisella oli oma tehtävä.

– Osa asennusryhmästä oli kannella, osa kannen alapuolella sekä osa ylhäällä pylonissa sen sisällä ja ulkopuolella. Suunnittelija seurasi sillan liikkeitä asennusten aikana ja kommunikoimme ryhmien kesken radiopuhelimilla. Lisäksi meillä oli kaksikko, joka paistoi köysiputkia valmiiksi sillan kannelle, Valjakka jatkaa.

Köysiputket koottiin paistopisteessä ja nostettiin nosturilla pyloniin

Sillan kannella nökötti kontti, jonka läpi kulki köysiasennusten aikana noin kuusi kilometriä HDPE-muovista valmistettua köysiputkea. Kontissa työskenteli kaksikko, joka kokosi noin 11 metrin mittaisista osista parhaimmillaan 147-metrisiä yhtenäisiä suojaputkia.

– Putkien paistaminen yhtenäiseksi oli millintarkkaa hommaa, sillä sisälämpötilan piti olla kontissa kohdillaan ja muoviputken sulattamista ja yhdistämistä mitattiin sekunnin tarkkuudella.

Putken pätkät tulivat toisesta kontin reiästä sisään ja käsittelyn jälkeen toisesta ulos suoraan sillan kannella sijaitseville rullakoille, joiden avulla putki saatiin pidettyä naarmuuntumattomana. Kannella putkiin asennettiin vielä keskittämisrengas, ensimmäinen punos sekä alaosaan metallinen vandalismisuoja.

Kannella kokoonpantu vinoköysiputki nostettiin toisesta päästä nosturilla pylonin yläpäähän siellä odottavalle työryhmälle.

–  Pylonin työryhmä otti köyden kiinni ja kiinnitti sen köysikotelon ulkopintaan. Köysiputkeen valmiiksi asennettu ensimmäinen punos vedettiin pylonin sisällä kiilalevyssä olevan reiän läpi ja lukittiin ankkuriin. Sen jälkeen punoksen alapää tuotiin kansitason kiilalevyn läpi, jännitettiin tunkilla ja kiilattiin paikalleen, Valjakka selventää köysiputken asennusta.

Jännittäminen oli tarkkaa hommaa

Köysiputkien sisään syötettiin kuumasinkittyjä rasvapunoksia, jotka muodostuivat muoviin koteloidusta sydänlangasta ja sitä kiertävistä kuudesta teräslangasta. Isoista keloista köysiputken sisään rullattiin näitä rasvapunoksia paksuuden mukaan 20–58.

– Kun saimme asennettua punoksen ylä- ja alapäästä kiinni, jännitimme jokaisen rasvapunoksen yksitellen. Ensimmäisellä kierroksella jännitimme punokset 70–80 prosenttiin ja myöhemmin loppuun.

Jännittämisvaiheessa seurattiin sillan muodonmuutoksia, kuten voimaa, venymää ja päällysrakennetta koko ajan sekä otettiin huomioon asennuslämpötilan aiheuttamat mahdolliset muutokset sekä myöhemmässä vaiheessa lisättävät sillan pintarakenteet.

– Sillan päällystäminen lisää sen kokonaiskuormitusta ja siltakansi laskee sen painosta, joten paljon on huomioitu jo etukäteen suunnittelussa ja laskelmissa. Yksittäisillä vinoköysillä on mahdollista vielä säätää tarvittaessa kannen muotoa, Valjakka sanoo.

Ulkomailta vahvistusta suomalaiseen siltaosaamiseen

Helsinkiin vuonna 2011 valmistunut Crusellinsilta on viimeisin Suomessa rakennettu vinoköysisilta. Yhtä mittavia vesistön ylittävä vinoköysisiltoja kuin Kirjalansalmen silta ja Kruunuvuorensilta ei ole rakennettu vuoden 1997 jälkeen, jolloin valmistui sekä Kärkisten silta Jyväskylään että Raippaluodon silta Mustasaareen Vaasan lähelle.

– Lähes kolmenkymmenen vuoden aikana vastaava osaaminen on ehtinyt hiipua Suomessa. Siksi mekin kävimme ulkomailla asti tutustumassa vinoköysien asennukseen. Työvaihe konkretisoitui ihan eri tavoin paikan päällä kuin videolta katsottuna, Valjakka muistelee.

Kreaten henkilöstö johti ja suoritti asennustyötä, minkä lisäksi kokeneelta köysivalmistajalta VSL:ltä tuli vinoköysien asennukseen erikoistuneita ammattilaisia työnjohdon tueksi.

 – Kaikki meni suunnitellusti maaliin ja loppua kohden työtahti kiihtyi. Nyt kun olemme saaneet vinoköysiasennukset maaliin, rakennamme pylonit valmiiksi. Kokoamme niiden yläosan betonielementeistä, jotka odottelevat täällä työmaalla jo asennusta, Valjakka kertoo.

Jäljellä on myös melu- ja siltakaiteiden sekä väliaikaisen sääsuojan asentaminen. Sääsuojan uumenissa Kreate toteuttaa sillan erityksen ja suojabetonoinnin, minkä jälkeen silta voidaan päällystää ja tehdä loput viimeistelytyöt. Kirjalansalmen silta on tarkoitus avata liikenteelle joulukuussa 2025.

Köysiasennuksen vaiheet pähkinänkuoressa:

1. Suojaputkirakenteiden valmistelu: Köyden asentaminen aloitettiin suojaputkirakenteiden valmistelulla paistopisteellä. Suojaputket, joiden pituus vaihtelee 50 metristä 150 metriin, asennettiin valmiiksi kannelle.
2. Master Strand -asennus: Suojaputken sisään asennettiin ensimmäinen punos eli Master Strand, jolla köysiputki vedettiin pyloniin ylös. Alapää tuotiin kaivinkoneavustuksella liittopalkkiin.
3. Punosten asennus: Master Strand kiristettiin, minkä jälkeen köysiputken sisään asennettiin punokset. Punosten määrä vaihtelee 20 ja 58 välillä, ja jokainen jännitettiin vuorotellen suojaputken sisään.
4. Jälkikiristys ja lift off: Kaikkien tarvittavien punosten asennuksen jälkeen suoritettiin jälkikiristys ja lift off, jolla varmennettiin ja tarkistettiin kaikkien voimat ja venymät.