Sosiaalityöntekijöillä korkea riski sairastua mielenterveyden häiriöihin

Sosiaalityöntekijöillä on korkea riski sairastua masennus- tai ahdistuneisuushäiriöihin muiden ammattikuntien työntekijöihin verrattuna, selviää Turun yliopistossa toteutetusta väitöstutkimuksesta. Väitöskirjatutkija, PsM Otso Rantonen kertoo, että tutkimuksessa analysoitiin sekä riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin että selvitettiin syitä riskin taustalla.

– Tavoitteena oli selvittää, erottuvatko sosiaalityöntekijät muista ammattiryhmistä mielenterveyden riskin suhteen käyttäen kahta erilaista mielenterveysongelmien muuttujaa, hän sanoo.

Tulosten mukaan Suomessa ja Ruotsissa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä oli korkeampi riski mielenterveyden häiriöistä johtuville sairauspoissaoloille tai työkyvyttömyyseläkkeille verrattuna varhaiskasvatuksen opettajiin ja erityisopettajiin. Ruotsissa riski kasvoi myös psykologeihin verrattuna.

Myös masennuslääkehoidon aloittamisen ja pitkäkestoisen masennuslääkekäytön todennäköisyys oli 10 prosenttia korkeampi sosiaalityössä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla. Kun todennäköisyyttä verrataan opetusalan ammattilaisiin ja toimistotyöntekijöihin, luku nousee 30:een prosenttiin.

– Masennuslääkkeiden käyttöä tutkittiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Riskitasot sosiaalityössä olivat kaikissa kolmen maan vertailuissa suhteellisen samanlaisia, Rantonen kertoo.

Väitöstutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijöillä on lisäksi kaksinkertainen riski masennus- tai ahdistuneisuushäiriöstä johtuvalle työkyvyttömyydelle verrattuna opetusalan ammattilaisiin. Riski on puolitoistakertainen verrattuna toimistotyöntekijöihin, jotka eivät tehneet ihmissuhdetyötä.

Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää tarkemmin, että selittääkö suurempi työstressin määrä sosiaalityössä kohonnutta masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden riskiä. Tätä tutkittiin niissä vertailuissa, joissa sosiaalityöntekijöillä oli kohonnut riski verrattuna toiseen ammattiryhmään ja työstressin määrä oli korkeampi, Rantonen kuvailee.

– Vertailussa opetusalan ammattilaisiin todettiin, että korkea työstressi selitti osittain korkeampaa riskiä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä johtuville sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle.

Mielenterveyden häiriöiden riskiin sosiaalityössä on mahdollista vaikuttaa

Väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalityöntekijöiden ammattiryhmä on merkittävässä riskiryhmässä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin sairastumisessa. Rantosen mukaan ennaltaehkäiseviin käytäntöihin tulisi panostaa, jotta voitaisiin hallita kohonnutta riskiä sosiaalityössä. Esimerkiksi työkykyjohtamisella ja muiden työkyvyn tukemisen keinoilla on tärkeä rooli sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessa.

Tulokset viittaavat myös siihen, että sosiaalityön työolojen kehittäminen voisi laskea mielenterveyden ongelmien riskiä.

– Työn vaatimusten ja vaikuttamismahdollisuuksien tasapainottaminen sekä työn palkitsevuuden ja ponnisteluiden epäsuhdan vähentäminen voisivat jossain määrin vähentää masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamaa työkyvyttömyyden riskiä, hän sanoo.

Rantosen mukaan tutkimustulokset viittaavat toisaalta siihen, että monet muut aiemmissa tutkimuksissa esille tuodut tekijät, kuten asiakastyön kuormittavuus, riittämättömät resurssit ja eettiset ristiriidat ovat todennäköisesti merkittävämpiä työhyvinvoinnin kannalta sosiaalityössä.

– Näiden tekijöiden tunnistaminen tulevissa tutkimuksissa ja työpaikoilla on jatkossa tärkeää. Ennen kaikkea on kuitenkin tärkeää, että työntekijöillä olisi mahdollisuus tehdä työtään eettisesti kestävästi, mikä vaatii riittäviä resursseja. Tämä on olennaista sekä työntekijän jaksamisen että asiakastyön laadun ja asiakasturvallisuuden kannalta, Rantonen pohtii.

***
PsM Otso Rantonen esittää väitöskirjansa ”Risk of Mental Disorders Among Social Workers: Comparative Study Between Professions in Nordic Countries” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Ari Väänänen (Työterveyslaitos) ja kustoksena dosentti Paula Salo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.