Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa
Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä.
–Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa.
Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Toivottavasti meilläkin palataan peltomarketeista keskustassa sijaitsevaan kauppahalliin. Me emme välttämättä kilpaile hinnassa viimeisestä eurosta, mutta takaamme henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja laadukkaat oman maakunnan tuoreet tuotteet.

Paikallisuus turvaa huoltovarmuuden
Halli on kuin kauppa ravintolassa tai ravintola kaupassa. – Voit käydä lounaalla, kahvilla tai ruokaostoksilla. Uudistettuunkin kauppahalliin kuuluu ehdottomasti palvelutiski, mistä saa tuoreet lihat ja kalat. Meillä on vahva lähituottajien toimitusketju ja se takaa paitsi tuoreuden, myös sen, että voimme valita parhaat tuotteet, timantit, kaikilta toimittajilta. Jokaisella myynnissä olevalla tuotteella on tunnistettava alkuperä.
–Kauppahallin ravintolalla ja ruokakaupoilla on vahvat paikalliset juuret. Tiedämme tuotteista tuottajatilan ja lähestulkoon peltolohkon tarkkuudella niiden alkuperän. Tämänhetkinen maailmantilanne nostaa esiin myös ruuan huoltovarmuudesta. Ajankohtainen pula jauhelihasta on hyvä muistutus siitä, että kotimainen tuotanto on välttämätöntä pitää voimissaan.
Matsar muistuttaa, että kotimaisen elintarviketuotannon pitkäjänteisen turvaamisen merkitykseen havahdutaan yleensä vasta kriisitilanteissa, jolloin ei voi laskea huoltovarmuutta ulkomaisen tuonnin varaan.
–Olen Heinolan Heilan Lähiruokatorilla ollut yrittäjänä 17 vuotta lähiruokakuplassa, etten osaa muuta ajatellakaan. Siellä on syntynyt maakunnan tuottajiin kattava verkosto, johon tulemme uudessakin paikassa nojaamaan. Tätä lähiruuan ja paikallisuuden filosofiaa olen avannut kauppahallin uusille työntekijöille, jotta he osaavat kertoa sitä edelleen asiakkaille. Esimerkiksi ravintolan kokkimme on vieraillut maatiloilla ja solminut suoria lihanhankintasopimuksia erikoislihasta.
Vanhasta kauppahallista toimiva moderni liiketila
Vuonna 1923 avatun Kauppahallin sisutuksen uudistamisesta vastasi sisustussuunnittelija Linda Baki, jonka mukaan työn lähtökohtana oli säilyttää hallin historian henki. – Pidimme kiinni vanhasta, mutta suunnittelimme uutta. Halusin luoda lämminhenkisen, näyttävän liiketoimintaan soveltuvan ja toimivan tilan. Vanhan ja uuden yhdistäminen on suunnittelijalle kiehtovaa.
–Kun uuden hallin liiketoiminta perustuu paikallisiin tuoteisiin, mekin käytimme kaikessa mahdollisessa paikallista työvoimaa ja tavaran toimittajia. Esimerkkinä haluan mainita hallin valaistukseen valmistetut uudet lamput, joiden muoto haettiin hallin alkuperäisestä sisustuksesta.

Kauppahallin uudistaminen on panostus kaupungin keskustan elävöittämiseen
Lahden kauppahalli siirtyi vuonna 1996 Marjatta ja Eino Kollin Säätiön omistukseen, minkä jälkeen siinä on toteutettu julkisivuremontti ja osittaisia uudistuksia. –Hallin täydellinen uudistaminen on merkittävä panostus Lahden keskustan elävöittämiseen ja kehittämiseen. Hanke on ollut paitsi teknisesti ja taloudellisesti merkittävä investointi, myös kulttuurisesti arvokas teko. Se on panostus kestävään kaupunkirakenteeseen, kivijalkakauppaan ja elävään keskustaan, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.
–Emme halunneet vanhasta kauppahallista museota, vaan modernin ja elävän kohtaamispaikan, joka tuo uutta sykettä koko torialueelle. On tärkeää, että torialue nähdään osana elävää ja vetovoimaista kaupunkia, eikä vaan tyhjänä tilana. Sama konsepti sopii moniin muihinkin kaupunkeihin, joissa kauppahalli kaipaa päivitystä tähän päivään.
Kollin mukaan Kauppahalli tuo asiakkaille ja liiketoimintaan tähän päivään sovitetun konseptin, joka kokoaa noin 100 pientuottajan tuotevalikoiman saman katon alle. – Tämä on vahva kannanotto lähiruoan sekä kotimaisen tuotannon puolesta.

Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Titta Matsar, titta@pihamaaoy.fi
Linda Baki, linda@lindabaki.com
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi
Kuvat
Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme