Audiomedia Oy

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli

Jaa
Kauppahallin avajaiset.
Kauppahallin avajaiset.

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa

Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä.  

–Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa.

Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Toivottavasti meilläkin palataan peltomarketeista keskustassa sijaitsevaan kauppahalliin. Me emme välttämättä kilpaile hinnassa viimeisestä eurosta, mutta takaamme henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja laadukkaat oman maakunnan tuoreet tuotteet.

Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar.

Paikallisuus turvaa huoltovarmuuden

Halli on kuin kauppa ravintolassa tai ravintola kaupassa. –  Voit käydä lounaalla, kahvilla tai ruokaostoksilla. Uudistettuunkin kauppahalliin kuuluu ehdottomasti palvelutiski, mistä saa tuoreet lihat ja kalat. Meillä on vahva lähituottajien toimitusketju ja se takaa paitsi tuoreuden, myös sen, että voimme valita parhaat tuotteet, timantit, kaikilta toimittajilta. Jokaisella myynnissä olevalla tuotteella on tunnistettava alkuperä.

–Kauppahallin ravintolalla ja ruokakaupoilla on vahvat paikalliset juuret. Tiedämme tuotteista tuottajatilan ja lähestulkoon peltolohkon tarkkuudella niiden alkuperän. Tämänhetkinen maailmantilanne nostaa esiin myös ruuan huoltovarmuudesta. Ajankohtainen pula jauhelihasta on hyvä muistutus siitä, että kotimainen tuotanto on välttämätöntä pitää voimissaan.

Matsar muistuttaa, että kotimaisen elintarviketuotannon pitkäjänteisen turvaamisen merkitykseen havahdutaan yleensä vasta kriisitilanteissa, jolloin ei voi laskea huoltovarmuutta ulkomaisen tuonnin varaan.

–Olen Heinolan Heilan Lähiruokatorilla ollut yrittäjänä 17 vuotta lähiruokakuplassa, etten osaa muuta ajatellakaan. Siellä on syntynyt maakunnan tuottajiin kattava verkosto, johon tulemme uudessakin paikassa nojaamaan. Tätä lähiruuan ja paikallisuuden filosofiaa olen avannut kauppahallin uusille työntekijöille, jotta he osaavat kertoa sitä edelleen asiakkaille. Esimerkiksi ravintolan kokkimme on vieraillut maatiloilla ja solminut suoria lihanhankintasopimuksia erikoislihasta.

Vanhasta kauppahallista toimiva moderni liiketila

Vuonna 1923 avatun Kauppahallin sisutuksen uudistamisesta vastasi sisustussuunnittelija Linda Baki, jonka mukaan työn lähtökohtana oli säilyttää hallin historian henki. – Pidimme kiinni vanhasta, mutta suunnittelimme uutta. Halusin luoda lämminhenkisen, näyttävän liiketoimintaan soveltuvan ja toimivan tilan. Vanhan ja uuden yhdistäminen on suunnittelijalle kiehtovaa. 

–Kun uuden hallin liiketoiminta perustuu paikallisiin tuoteisiin, mekin käytimme kaikessa mahdollisessa paikallista työvoimaa ja tavaran toimittajia. Esimerkkinä haluan mainita hallin valaistukseen valmistetut uudet lamput, joiden muoto haettiin hallin alkuperäisestä sisustuksesta.  

Sisustussuunnittelija Linda Baki ja Kauppahallin hallituksen pj Lauri Kolli.

Kauppahallin uudistaminen on panostus kaupungin keskustan elävöittämiseen 

Lahden kauppahalli siirtyi vuonna 1996 Marjatta ja Eino Kollin Säätiön omistukseen, minkä jälkeen siinä on toteutettu julkisivuremontti ja osittaisia uudistuksia.  –Hallin täydellinen uudistaminen on merkittävä panostus Lahden keskustan elävöittämiseen ja kehittämiseen. Hanke on ollut paitsi teknisesti ja taloudellisesti merkittävä investointi, myös kulttuurisesti arvokas teko. Se on panostus kestävään kaupunkirakenteeseen, kivijalkakauppaan ja elävään keskustaan, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.  

–Emme halunneet vanhasta kauppahallista museota, vaan modernin ja elävän kohtaamispaikan, joka tuo uutta sykettä koko torialueelle. On tärkeää, että torialue nähdään osana elävää ja vetovoimaista kaupunkia, eikä vaan tyhjänä tilana. Sama konsepti sopii moniin muihinkin kaupunkeihin, joissa kauppahalli kaipaa päivitystä tähän päivään.   

Kollin mukaan Kauppahalli tuo asiakkaille ja liiketoimintaan tähän päivään sovitetun konseptin, joka kokoaa noin 100 pientuottajan tuotevalikoiman saman katon alle. – Tämä on vahva kannanotto lähiruoan sekä kotimaisen tuotannon puolesta.

Talousneuvos Esko Kolli ja Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Titta Matsar, titta@pihamaaoy.fi
Linda Baki, linda@lindabaki.com
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi

Kuvat

Kauppahallin avajaiset.
Kauppahallin avajaiset.
Lataa
Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar.
Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar.
Lataa
Sisustussuunnittelija Linda Baki ja Kauppahallin hallituksen pj Lauri Kolli.
Sisustussuunnittelija Linda Baki ja Kauppahallin hallituksen pj Lauri Kolli.
Lataa
Talousneuvos Esko Kolli ja Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.
Talousneuvos Esko Kolli ja Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista22.5.2025 09:40:23 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas. –Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia. Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye