Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.

Runsas ultraprosessoidun ruoan syöminen on liitetty tutkimuksissa moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ultraprosessoidun ruoan käytön yhteyttä aivojen rakenteeseen.
— Löytömme viittaavat siihen, että runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövillä tapahtuu rakenteellisia muutoksia niillä aivojen alueilla, jotka säätelevät syömiskäyttäytymistä, kuten hypotalamuksessa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa. Tämä voi mahdollisesti johtaa ylensyönnin kierteeseen. Yhteyden vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä pitkäaikaisia ja kokeellisia tutkimuksia, tutkija Arsène Kanyamibwa sanoo Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yhteys ultraprosessoidun ruoan ja ylensyönnin välillä ei selity pelkästään elimistöön syntyvillä tulehduksilla ja lihavuudella. Aivojen muutokset saattavat selittyä myös ultraprosessoitujen ruokien ainesosilla ja lisäaineilla, kuten emulgointiaineilla.
Kanyamibwan mielestä ultraprosessoituihin ruokien epäterveellisiin vaikutuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niin osana henkilökohtaisia ruokavalintoja, elintarvikkeiden säätelyä kuin ravitsemuspolitiikkaa.
Kanyamibwa muistuttaa, että kaikkia prosessoituja ruokia ei ole kuitenkaan syytä vältellä.
— Erityisesti monet kasvisperäiset prosessoidut ruoat, kuten pakastekasvikset, ovat suositeltavia. Hyvä esimerkki prosessoinnin hyödyistä on myös maidon pastörointi. Sen sijaan ongelmallisia ovat tuotteet, jotka sisältävät paljon kemiallisesti muokattuja ainesosia ja lisäaineita, kuten prosessoidut lihatuotteet. Viime vuonna julkaistut ravitsemus- ja ruokasuositukset ovat hyvä perusta syömiselle.
Tutkimuksessa höydynnettiin brittiläistä biopankkia. Aineistona oli noin 30 000 keski-ikäistä brittiläistä. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopistossa toimiva O’Brain Lab tutkimusryhmä, joka tutkii aivojen ja lihavuuden yhteyttä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Montrealin neurologisen instituutin kanssa.
Katso tutkijan video aiheesta.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Metabolic Health and Disease -lehdessä.
Tutkija vastaa yhteydenottopyyntöihin englannin kielellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arsene KanyamibwaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
arsene.kanyamibwa@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiKuvat

Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotekattavuutta23.7.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Vanhempien luottamus asiantuntijoihin ja virallisiin tietolähteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten he rokotuttavat lapsensa. Myös terveydenhoitajilla on keskeinen rooli kansallisen rokotusohjelman toteuttamisessa.
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme