Hallintovaliokunnan sd-edustajat: Rajaturvallisuuslain jatkaminen on tarpeellista – Venäjän uhka ei ole poistunut

Hallintovaliokunnan demarijäsenet Eemeli Peltonen, Eveliina Heinäluoma, Saku Nikkanen ja Paula Werning ovat tyytyväisiä Hallintovaliokunnan mietintöön koskien rajaturvallisuuslain voimassaolon määräaikaista jatkamista vuoden 2026 loppuun. Kesällä 2024 säädetty laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on ollut voimassa pian vuoden ja sillä vastataan Venäjän välineellistetyn maahantulon muodossa harjoittamaan painostukseen.
 
– Suomen itärajan turvallisuuden takaaminen on yhtä ajankohtaista kuin vuosi sitten. Venäjän harjoittaman välineellistetyn maahantulon uhka ei ole poistunut, vaan päinvastoin talven aikana on nähty merkkejä siitä, että Venäjä on valmis lisäämään jännitteitä niin maarajoilla kuin merialueillakin, muistuttaa Hallintovaliokunnan sd-vastaava Eemeli Peltonen.
 
– Kuten Hallintovaliokunnan mietinnössäkin todetaan, Suomen itärajan turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia parempaan viime kesän jälkeen, jolloin rajaturvallisuuslaki säädettiin. Siksi on perusteltua jatkaa lain voimassaoloa, toteaa Saku Nikkanen.
 
– Pidämme Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä kaikissa oloissa. Emme voi antaa Venäjän horjuttaa Suomen turvallisuutta ja käyttää ihmisiä hyväkseen omien vaikuttamisyritystensä toteuttamiseksi. Samaan aikaan on tärkeää, että viranomaisilla on jatkossakin toimivaan lainsäädäntöön perustuvat riittävät keinot vastata Venäjän mahdollisiin uusiin pyrkimyksiin horjuttaa Suomen rajaturvallisuutta, sanoo Eveliina Heinäluoma.
 
Hallintovaliokunnan demarit muistuttavat, että rajaturvallisuuslakia säädettäessä kesällä 2024 sosialidemokraatit neuvottelivat alkuperäiseen hallituksen esitykseen monia selkeitä parannuksia. Tuolloin Hallintovaliokunnan lakiin tekemien muutosten jälkeen eduskunnalle määriteltiin selkeä rajoituspäätöksen jälkivalvonnan rooli. Myös uskottava jälkikäteinen oikeusturvamenettely paransi maasta poistetun ihmisen oikeusturvaa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lain keskeisiä pykäliä täsmennettiin tavalla, joka parantaa rajamiehen ja maahan pyrkivän oikeusturvaa sekä pienensi ristiriitaa kansainvälisten velvoitteiden ja poikkeuslain välillä. 
 
Nyt annetussa ja Hallintovaliokunnan käsittelemässä hallituksen esityksessä muutoksia esitettiin vain lain voimassaoloa koskevaan pykälään. 
 
– Rajaturvallisuuslakia ei ole jouduttu sen voimassaolon aikana ottamaan käyttöön, mutta sen jatkaminen nykyisessä turvallisuustilanteessa on perusteltua. Suomi on samalla paitsi EU:n, myös Naton ulkoraja ja siksikin Suomella täytyy olla kaikissa tilanteissa käytössään tarvittavat keinot torjua Venäjän vihamielistä vaikuttamista rajoillamme, toteaa Paula Werning.