Harvinainen aivoverenvuoto paljastui merkittäväksi mutta ennaltaehkäistäväksi terveysongelmaksi
Lukinkalvonalainen verenvuoto aivoissa on harvinainen, mutta vakava ja usein nuoriin työikäisiin iskevä aivoverenkiertohäiriö. Se johtaa helposti kuolemaan tai vajaaseen toimintakykyyn. Tuore tutkimus osoittaakin, että sen kansanterveydellinen taakka on mittava.
Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) on yksi vakavimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Se syntyy tyypillisesti aivojen verisuonen pullistuman eli aneurysman revetessä, jolloin veri pääsee vuotamaan aivokalvojen väliin. Kyseessä on usein äkillisesti alkava ja hengenvaarallinen tilanne, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Monet vuodosta hengissä selvinneistä potilaista kärsivät fyysisistä ja psyykkisistä oireista, jotka heikentävät heidän työkykyään ja arjesta selviytymistä.
SAV tunnetaan tappavana mutta harvinaisena sairautena. Kansanterveyden kannalta se mielletäänkin enemmän yksittäiseksi katastrofiksi kuin laajaksi terveysongelmaksi.
JAMA Neurology -tiedelehdessä vastikään julkaistu suomalaisvetoinen jättitutkimus muuttaa vallitsevaa ajattelutapaa. Kansainvälisen yhteistyötutkimuksen mukaan lukinkalvonalainen aivoverenvuoto näyttäisi olevan harvinaisuudestaan huolimatta yksi maailman yleisimmistä kuolemaan johtavista neurologisista ja sydän- ja verisuoniperäisistä sairauksista. Tauti iskee pääosin terveisiin työikäisiin, jolloin äkillisen aivoverenvuodon takia menetetään laadukkaita elinvuosia. Lukinkalvonalaisen aivoverenvuoto on siis verrattavissa muihin huomattavasti yleisempinä pidettyihin terveyshaittoihin.
Ei ainoastaan muiden aivoverenkiertohäiriöiden unohdettu pikkusisar
Tutkimushankkeen johtaja, kokeellisen neurokirurgian dosentti sekä HUSin neurokirurgialla erikoistuva lääkäri Ilari Rautalin korostaa tulosten merkitystä.
”Aivoverenkiertohäiriöiden valtava kansanterveydellinen merkitys on tiedostettu pitkään, mutta toistaiseksi lukinkalvon alaista aivoverenvuotoa on pidetty pääosin marginaalisena taudinaiheuttajana aivoinfarktien ja aivojen sisäisten verenvuotojen rinnalla. Viimeistään nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tätä ajattelutapaa tulisi muuttaa”, Rautalin sanoo.
SAV eroaa merkittävästi muista aivoverenkiertohäiriöistä syntymekanismin, oireiden, diagnostiikan, hoidon ja ennaltaehkäisyn suhteen. Tutkijoiden mukaan lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon ei voikaan soveltaa ainoastaan muiden aivoverenkiertohäiriöiden löydöksiä.
Tutkimus on yksi kattavimpia kansainvälisiä hankkeita aiheesta
Tutkimus toteutettiin ainutlaatuisen laajana kansainvälisenä hankkeena. Siinä pyrittiin käyttämään kaikkea aihealueesta toistaiseksi julkaistua tietoa ja sen kohteena on kaikki maailman valtiot edellisten 30 vuoden aikana.
”Ryhmässämme on mukana lähes 700 johtavaa aivoverenkiertohäiriöiden tutkijaa 74:stä eri maasta. Näin laajaa hanketta ei ole koskaan aikaisemmin tehty”, Rautalin kertoo.
Rautalinin lisäksi tutkimushankkeen ydinryhmässä olivat Suomesta mukana HUSin neurokirurgian erikoislääkäri ja dosentti Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio.
Vakavan aivoverenvuodon aiheuttamaa tautitaakkaa voidaan roimasti keventää
Poikkeuksellisen suuren tautitaakan osoittamisen lisäksi tutkimus tarjoaa myös kattavan arvion lukinkalvonalaisen verenvuodon 14:stä eri riskitekijästä sekä niiden merkityksestä. Kokonaisuudessaan yli 70 prosenttia lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon tautitaakasta näyttäisikin liittyvän mukanaoleviin riskitekijöihin, joista merkittävimmät ovat korkea verenpaine sekä tupakointi.
Tupakoinnin väheneminen ja verenpainetaudin tehokkaampi hoito viime vuosikymmenien aikana näyttävätkin liittyvän myös lukinkalvonalaisten aivoverenvuotojen ilmaantumisen vähenemiseen etenkin korkean tulotason maissa. Havainnot eivät ole kuitenkaan yhtä positiivisia ympäri maailman. Matalan tulotason alueilla absoluuttiset tapausmäärät ja kuolemat ovat lineaarisesti noususuuntaisia. Isona ongelmana on niin ikään luotettavien tutkimustulosten puuttuminen useilta alueilta, kuten Afrikasta ja Kaakkois-Aasiasta.
”Meillä on useita äärimmäisen tehokkaita ja tutkimustyöllä todistettuja keinoja vähentää tappavan aivoverenvuodon maailmanlaajuista tautitaakkaa. Keinojen käyttöönotto ja rajoitettujen resurssien kohdennus aiheuttaa kuitenkin omat haasteensa. Toivomme, että tämä tutkimus auttaa osaltaan päättäjiä tekemään kansanterveyden kannalta vaikuttavia valintoja ja panostamaan laadukkaaseen kansainväliseen tutkimustyöhön”, Rautalin sanoo.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Ilari RautalinLT, kokeellisen neurokirurgian dosentti, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, Research AssociateNeurokeskus, HUS & Helsingin yliopisto, AUT National Institute for Stroke and Applied Neurosciences, New Zealand
ilari.rautalin@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUSin ilmastotyö tuottaa tulosta – hiilijalanjälki pieneni26.5.2025 09:23:00 EEST | Tiedote
HUS on saavuttanut hyviä tuloksia vuonna 2022 valmistuneen ilmastotiekarttansa käyttöönoton jälkeen. Suomen suurimman terveydenhuoltoalan toimijan kokonaishiilijalanjälki on pienentynyt yli 8 prosenttia vuoden 2020 lähtölukemasta vuoden 2024 uuteen laskentaan.
En ny behandlingsmetod undersöks för att förhindra infektion efter en hysterektomi, det vill säga en operation där livmodern tagits bort23.5.2025 08:45:00 EEST | Pressmeddelande
Hysterektomier är förknippade med en något högre infektionsrisk än många andra operationer. Genom användning av en annan förebyggande antibiotika hoppas man minska antalet infektioner.
Kohdunpoistoleikkauksen jälkeisen infektion estämiseksi tutkitaan uutta hoitokeinoa23.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kohdunpoistoleikkauksiin liittyy monia muita leikkauksia hieman korkeampi tulehdusriski. Toisen ennaltaehkäisevän antibiootin käytön toivotaan vähentävän infektioita.
Servicen för personer med funktionsnedsättning bör utvecklas genom samarbete22.5.2025 10:08:38 EEST | Pressmeddelande
Revisionsnämnderna för Västra Nylands välfärdsområde, Vanda och Kervo välfärdsområde samt HUS-sammanslutningen har utvärderat hur servicen för personer med funktionsnedsättning fungerar. Enligt utvärderingarna finns det behov att förbättra informationen om funktionshinderservicen, säkerställa tillräckliga personalresurser och göra vård- och servicekedjorna smidigare. Ett viktigt utvecklingsområde är också att säkerställa tillräcklig och ändamålsenlig boendeservice för personer med funktionsnedsättning.
Vammaisten henkilöiden palveluja kehitettävä yhteistyössä22.5.2025 10:08:38 EEST | Tiedote
Länsi-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän tarkastuslautakunnat ovat arvioineet vammaispalveluiden toimivuutta. Arviointien mukaan kehittämistarpeita on vammaispalveluita koskevassa tiedottamisessa, riittävien henkilöstöresurssien turvaamisessa sekä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudessa. Tärkeä kehittämiskohde on myös riittävien ja tarkoituksenmukaisten asumispalvelujen varmistaminen vammaisille henkilöille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme