Harvinainen aivoverenvuoto paljastui merkittäväksi mutta ennaltaehkäistäväksi terveysongelmaksi

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) on yksi vakavimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Se syntyy tyypillisesti aivojen verisuonen pullistuman eli aneurysman revetessä, jolloin veri pääsee vuotamaan aivokalvojen väliin. Kyseessä on usein äkillisesti alkava ja hengenvaarallinen tilanne, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Monet vuodosta hengissä selvinneistä potilaista kärsivät fyysisistä ja psyykkisistä oireista, jotka heikentävät heidän työkykyään ja arjesta selviytymistä.

SAV tunnetaan tappavana mutta harvinaisena sairautena. Kansanterveyden kannalta se mielletäänkin enemmän yksittäiseksi katastrofiksi kuin laajaksi terveysongelmaksi.

JAMA Neurology -tiedelehdessä vastikään julkaistu suomalaisvetoinen jättitutkimus muuttaa vallitsevaa ajattelutapaa. Kansainvälisen yhteistyötutkimuksen mukaan lukinkalvonalainen aivoverenvuoto näyttäisi olevan harvinaisuudestaan huolimatta yksi maailman yleisimmistä kuolemaan johtavista neurologisista ja sydän- ja verisuoniperäisistä sairauksista. Tauti iskee pääosin terveisiin työikäisiin, jolloin äkillisen aivoverenvuodon takia menetetään laadukkaita elinvuosia. Lukinkalvonalaisen aivoverenvuoto on siis verrattavissa muihin huomattavasti yleisempinä pidettyihin terveyshaittoihin.

Ei ainoastaan muiden aivoverenkiertohäiriöiden unohdettu pikkusisar

Tutkimushankkeen johtaja, kokeellisen neurokirurgian dosentti sekä HUSin neurokirurgialla erikoistuva lääkäri Ilari Rautalin korostaa tulosten merkitystä.

”Aivoverenkiertohäiriöiden valtava kansanterveydellinen merkitys on tiedostettu pitkään, mutta toistaiseksi lukinkalvon alaista aivoverenvuotoa on pidetty pääosin marginaalisena taudinaiheuttajana aivoinfarktien ja aivojen sisäisten verenvuotojen rinnalla. Viimeistään nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tätä ajattelutapaa tulisi muuttaa”, Rautalin sanoo.

SAV eroaa merkittävästi muista aivoverenkiertohäiriöistä syntymekanismin, oireiden, diagnostiikan, hoidon ja ennaltaehkäisyn suhteen. Tutkijoiden mukaan lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon ei voikaan soveltaa ainoastaan muiden aivoverenkiertohäiriöiden löydöksiä.

Tutkimus on yksi kattavimpia kansainvälisiä hankkeita aiheesta

Tutkimus toteutettiin ainutlaatuisen laajana kansainvälisenä hankkeena. Siinä pyrittiin käyttämään kaikkea aihealueesta toistaiseksi julkaistua tietoa ja sen kohteena on kaikki maailman valtiot edellisten 30 vuoden aikana.

”Ryhmässämme on mukana lähes 700 johtavaa aivoverenkiertohäiriöiden tutkijaa 74:stä eri maasta. Näin laajaa hanketta ei ole koskaan aikaisemmin tehty”, Rautalin kertoo.

Rautalinin lisäksi tutkimushankkeen ydinryhmässä olivat Suomesta mukana HUSin neurokirurgian erikoislääkäri ja dosentti Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio.

Vakavan aivoverenvuodon aiheuttamaa tautitaakkaa voidaan roimasti keventää

Poikkeuksellisen suuren tautitaakan osoittamisen lisäksi tutkimus tarjoaa myös kattavan arvion lukinkalvonalaisen verenvuodon 14:stä eri riskitekijästä sekä niiden merkityksestä. Kokonaisuudessaan yli 70 prosenttia lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon tautitaakasta näyttäisikin liittyvän mukanaoleviin riskitekijöihin, joista merkittävimmät ovat korkea verenpaine sekä tupakointi.

Tupakoinnin väheneminen ja verenpainetaudin tehokkaampi hoito viime vuosikymmenien aikana näyttävätkin liittyvän myös lukinkalvonalaisten aivoverenvuotojen ilmaantumisen vähenemiseen etenkin korkean tulotason maissa. Havainnot eivät ole kuitenkaan yhtä positiivisia ympäri maailman.  Matalan tulotason alueilla absoluuttiset tapausmäärät ja kuolemat ovat lineaarisesti noususuuntaisia. Isona ongelmana on niin ikään luotettavien tutkimustulosten puuttuminen useilta alueilta, kuten Afrikasta ja Kaakkois-Aasiasta.

”Meillä on useita äärimmäisen tehokkaita ja tutkimustyöllä todistettuja keinoja vähentää tappavan aivoverenvuodon maailmanlaajuista tautitaakkaa. Keinojen käyttöönotto ja rajoitettujen resurssien kohdennus aiheuttaa kuitenkin omat haasteensa. Toivomme, että tämä tutkimus auttaa osaltaan päättäjiä tekemään kansanterveyden kannalta vaikuttavia valintoja ja panostamaan laadukkaaseen kansainväliseen tutkimustyöhön”, Rautalin sanoo.

Linkki tutkimusartikkeliin : GBD 2021 Global Subarachnoid Hemorrhage Risk Factors Collaborators: Global, Regional, and National Burden of Nontraumatic Subarachnoid Hemorrhage – The Global Burden of Disease Study 2021. JAMA Neurol. doi:10.1001/jamaneurol.2025.1522. Published online May 23, 2025

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.