Harvinainen aivoverenvuoto paljastui merkittäväksi mutta ennaltaehkäistäväksi terveysongelmaksi
Lukinkalvonalainen verenvuoto aivoissa on harvinainen, mutta vakava ja usein nuoriin työikäisiin iskevä aivoverenkiertohäiriö. Se johtaa helposti kuolemaan tai vajaaseen toimintakykyyn. Tuore tutkimus osoittaakin, että sen kansanterveydellinen taakka on mittava.
Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) on yksi vakavimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Se syntyy tyypillisesti aivojen verisuonen pullistuman eli aneurysman revetessä, jolloin veri pääsee vuotamaan aivokalvojen väliin. Kyseessä on usein äkillisesti alkava ja hengenvaarallinen tilanne, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Monet vuodosta hengissä selvinneistä potilaista kärsivät fyysisistä ja psyykkisistä oireista, jotka heikentävät heidän työkykyään ja arjesta selviytymistä.
SAV tunnetaan tappavana mutta harvinaisena sairautena. Kansanterveyden kannalta se mielletäänkin enemmän yksittäiseksi katastrofiksi kuin laajaksi terveysongelmaksi.
JAMA Neurology -tiedelehdessä vastikään julkaistu suomalaisvetoinen jättitutkimus muuttaa vallitsevaa ajattelutapaa. Kansainvälisen yhteistyötutkimuksen mukaan lukinkalvonalainen aivoverenvuoto näyttäisi olevan harvinaisuudestaan huolimatta yksi maailman yleisimmistä kuolemaan johtavista neurologisista ja sydän- ja verisuoniperäisistä sairauksista. Tauti iskee pääosin terveisiin työikäisiin, jolloin äkillisen aivoverenvuodon takia menetetään laadukkaita elinvuosia. Lukinkalvonalaisen aivoverenvuoto on siis verrattavissa muihin huomattavasti yleisempinä pidettyihin terveyshaittoihin.
Ei ainoastaan muiden aivoverenkiertohäiriöiden unohdettu pikkusisar
Tutkimushankkeen johtaja, kokeellisen neurokirurgian dosentti sekä HUSin neurokirurgialla erikoistuva lääkäri Ilari Rautalin korostaa tulosten merkitystä.
”Aivoverenkiertohäiriöiden valtava kansanterveydellinen merkitys on tiedostettu pitkään, mutta toistaiseksi lukinkalvon alaista aivoverenvuotoa on pidetty pääosin marginaalisena taudinaiheuttajana aivoinfarktien ja aivojen sisäisten verenvuotojen rinnalla. Viimeistään nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tätä ajattelutapaa tulisi muuttaa”, Rautalin sanoo.
SAV eroaa merkittävästi muista aivoverenkiertohäiriöistä syntymekanismin, oireiden, diagnostiikan, hoidon ja ennaltaehkäisyn suhteen. Tutkijoiden mukaan lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon ei voikaan soveltaa ainoastaan muiden aivoverenkiertohäiriöiden löydöksiä.
Tutkimus on yksi kattavimpia kansainvälisiä hankkeita aiheesta
Tutkimus toteutettiin ainutlaatuisen laajana kansainvälisenä hankkeena. Siinä pyrittiin käyttämään kaikkea aihealueesta toistaiseksi julkaistua tietoa ja sen kohteena on kaikki maailman valtiot edellisten 30 vuoden aikana.
”Ryhmässämme on mukana lähes 700 johtavaa aivoverenkiertohäiriöiden tutkijaa 74:stä eri maasta. Näin laajaa hanketta ei ole koskaan aikaisemmin tehty”, Rautalin kertoo.
Rautalinin lisäksi tutkimushankkeen ydinryhmässä olivat Suomesta mukana HUSin neurokirurgian erikoislääkäri ja dosentti Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio.
Vakavan aivoverenvuodon aiheuttamaa tautitaakkaa voidaan roimasti keventää
Poikkeuksellisen suuren tautitaakan osoittamisen lisäksi tutkimus tarjoaa myös kattavan arvion lukinkalvonalaisen verenvuodon 14:stä eri riskitekijästä sekä niiden merkityksestä. Kokonaisuudessaan yli 70 prosenttia lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon tautitaakasta näyttäisikin liittyvän mukanaoleviin riskitekijöihin, joista merkittävimmät ovat korkea verenpaine sekä tupakointi.
Tupakoinnin väheneminen ja verenpainetaudin tehokkaampi hoito viime vuosikymmenien aikana näyttävätkin liittyvän myös lukinkalvonalaisten aivoverenvuotojen ilmaantumisen vähenemiseen etenkin korkean tulotason maissa. Havainnot eivät ole kuitenkaan yhtä positiivisia ympäri maailman. Matalan tulotason alueilla absoluuttiset tapausmäärät ja kuolemat ovat lineaarisesti noususuuntaisia. Isona ongelmana on niin ikään luotettavien tutkimustulosten puuttuminen useilta alueilta, kuten Afrikasta ja Kaakkois-Aasiasta.
”Meillä on useita äärimmäisen tehokkaita ja tutkimustyöllä todistettuja keinoja vähentää tappavan aivoverenvuodon maailmanlaajuista tautitaakkaa. Keinojen käyttöönotto ja rajoitettujen resurssien kohdennus aiheuttaa kuitenkin omat haasteensa. Toivomme, että tämä tutkimus auttaa osaltaan päättäjiä tekemään kansanterveyden kannalta vaikuttavia valintoja ja panostamaan laadukkaaseen kansainväliseen tutkimustyöhön”, Rautalin sanoo.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Ilari RautalinLT, kokeellisen neurokirurgian dosentti, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, Research AssociateNeurokeskus, HUS & Helsingin yliopisto, AUT National Institute for Stroke and Applied Neurosciences, New Zealand
ilari.rautalin@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme