Hyvinvointialueiden tilanne paranee, mutta uudistuksen tuloksia on maltettava odottaa

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa poikkeuksellisissa olosuhteissa – rahoitus ei ole vastannut kustannuksia

Hyvinvointialueuudistus on yksi suurimmista julkishallinnollisista uudistuksista Suomessa. Se toteutettiin, koska hyvinvointiyhteiskuntaamme haastaa perustavanlaatuisesti ihmisten kasvava tarve palveluille ja samanaikainen työvoiman väheneminen.  Hyvinvointialueet joutuivat aloittamaan toimintansa hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä siirtyneiden kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan, mutta näin ei tapahtunut.  

Kustannuksia siirtyi enemmän kuin rahoitusta, eikä laki huomioinut esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttamaa vuoden 2023 inflaatiopiikkiä ja korkotason nousua, korkeaa palkkaratkaisua eikä ostopalvelujen hintojen nousua. Lisäksi Pohteen alueella kuntien omistamien kiinteistöjen vuokrat nousivat asetuksella säädettynä vuoden 2022 70 miljoonasta eurosta sataan miljoonaan euroon vuonna 2023 eli 42 prosenttia.

Nämä tekijät rasittivat hyvinvointialueiden taloutta siirtymävaiheessa ennakoimattomasti. Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyi uudistuksessa merkittävä hoito- ja palveluvelka, joka oli kertynyt jo kuntapohjaisessa järjestelmässä. Tämä on vaikeuttanut palveluiden järjestämistä ja aiheuttanut huomautuksia valvovilta viranomaisilta.

Vuosi 2025 on vasta kolmas hyvinvointialueiden toimintavuosi. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen, erilaisten toimintojen ja tietojärjestelmien yhdistäminen sekä monet pienet ja isot asiat vievät aikaa huomattavasti kauemmin kuin yhden aluevaltuustokauden ajan. Uudistuksen tuloksia on maltettava odottaa riittävän kärsivällisesti.

Alijäämien kattamiseen tarvitaan lisäaikaa

Hyvinvointialueilla vuosina 2023–2024 syntyneisiin alijäämiin tulisi suhtautua eri tavoin kuin vakiintuneessa tilanteessa syntyviin alijäämiin. Näemme, että hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien aikana kertyneiden alijäämien kattamiseen tulisi antaa lisäaikaa lain vaatimuksista poiketen vuoden 2028 loppuun saakka. Näin hyvinvointialueet eivät joutuisi kohtuuttoman tilanteen eteen.

Myös oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota rahoitukseen ja alijäämien kattamiseen 23.4.2025 antamassaan lausunnossa. Oikeuskansleri katsoo, että budjettirajoitteella ei voida rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta. Jos rahoitusperiaate vaarantuu, valtioneuvoston tulee ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Oikeuskansleri korostaa, että perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen on painava näkökohta rahoitusperiaatteen harkinnassa.  

Olemme Pohjois-Pohjanmaalla halunneet toimia vastuullisesti myös talouden näkökulmasta. Ensisijaista on kuitenkin alueemme asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen turvaaminen. Hyvinvointialuetalouden tasapainottaminen ei saa johtaa kansalaisten palveluiden vaarantumiseen ja luottamuksen rapautumiseen julkiseen palvelujärjestelmään.  

Olemme myös huolissamme hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen periaatteita tulee kehittää ja uudistaa. Uudistaminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että rahoitusta ei voi ennakoida ja että se vaihtelee suuresti vuosittain. Tämä vaikeuttaa lakisääteisten palvelujen turvaamista. Lisäksi se uhkaa hyvinvointialueen lainmukaista toimintaa valtion antaman raamibudjetin puitteissa.

Hoito- ja palveluvelkaa puretaan – tilanne paranee

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen taakkana on ollut useiden vuosien aikana kertynyt hoito- ja palveluvelka. Velan purkamista on vaikeuttanut pula osaavista ammattilaisista erityisesti ensimmäisenä toimintavuoden aikana. Myös hyvinvointialueen niukka rahoitus on haastanut tilanteen korjaamista.  

Hyvinvointialue on saanut asiasta myös huomautuksia valvovilta viranomaisilta. Pohde ottaa valvovien viranomaisten huomautukset ja ohjauksen palvelujärjestelmän epäkohtien osalta erittäin vakavasti. Samalla kuitenkin toivomme, että myös talouden sekä osaajien saatavuuden haasteet tunnistetaan, kun korjaamme epäkohtia.

Nyt, vuonna 2025, olemme tilanteessa, jossa moni asia on korjaantumassa. Suurimmat rakenteelliset muutokset on tehty. Talous on saatu käännettyä kestävään suuntaan, hoitojonoja on ryhdytty purkamaan määrätietoisesti ja palveluja on onnistuttu kehittämään tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat hyvinvointialueilla paremmin kuin edeltävässä kuntapohjaisessa järjestelmässä. Kansallisessa vertailussa Pohde pärjää monella eri mittarilla.

Henkilöstö ansaitsee kiitoksen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on koko kuluneen aluevaalikauden aikana keventänyt merkittävästi hallintoaan. Pohde ei ole hallintohimmeli. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tutkimus demokratian kustannuksista ei myöskään tue väitettä hallinnon paisumisesta. Pohjois-Pohjanmaalla demokratian kustannukset olivat Sitran tutkimuksen mukaan Suomen matalimmat, vain 0,15 prosenttia vuotuisista kustannuksista.

Pohteen henkilöstö on ollut kuluneen aluevaalikauden aikana kovilla suuren muutoksen ja lukuisten yhteistoimintamenettelyiden keskellä. Uskomme kuitenkin siihen, että nopea uudistuminen on ollut meille välttämätön ja ainoa mahdollisuus niin henkilöstömme kuin alueemme asukkaiden näkökulmasta.

Lopuksi haluamme välittää kiitoksemme koko Pohteen henkilöstölle, esihenkilöille ja virkajohdolle – muutosta on tehty yhdessä. Toivotamme myös onnea ja menestystä tehtävään uudelle aluevaltuustolle ja aluehallitukselle. Lisäksi toivomme oikeaan tilannekuvaan pohjautuvaa keskustelua ja ymmärrystä niin valtionhallinnolta, valvovilta viranomaisilta kuin kansalaisilta hyvinvointialueiden suurten haasteiden keskellä.

Tapani Tölli, aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)

Paavo Koho, aluehallituksen varapuheenjohtaja (kok.)

Esa Aalto, aluehallituksen jäsen (vihr.)

Hemmo Heiskanen, aluehallituksen jäsen (kesk.)

Matti Honkala, aluehallituksen jäsen (kok.)

Anne Huotari, aluehallituksen jäsen (vas.)

Liisa Kylmänen, aluehallituksen jäsen (kesk.)

Maarit Matinolli, aluehallituksen jäsen (kok.)

Anu Mattila, aluehallituksen jäsen (ps.)

Eija-Riitta Niinikoski, aluehallituksen jäsen (kesk.)

Anneli Näppä, aluehallituksen jäsen (kesk.)

Pirjo Sirviö, aluehallituksen jäsen (sd.)

Matti Soronen, aluehallituksen jäsen (kesk.)

Kai Pajala, aluevaltuuston puheenjohtaja (kesk.)

Pekka Simonen, aluevaltuuston I varapuheenjohtaja (kok.)

Anu Plaketti, aluevaltuuston II varapuheenjohtaja (ps.)

Olli Kohonen, aluevaltuuston III varapuheenjohtaja (vas.)

Sanna Laine, yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja (sd.)

Pirkko Mattila, turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)

Antti Ollikainen, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)

Lue Pohteen aluehallituksen aiempi kannanotto 29.8.2024: Hyvinvointialueuudistusta tulee arvioida tosiasioiden pohjalta - Pohde