Eurobarometri: Ennätysmäisen vankka luottamus EU:hun sekä laaja tuki yhteisvaluutalle ja yhteiselle puolustukselle

Eurooppalaisista 52 prosenttia luottaa EU:hun, mikä on paras tulos sitten vuoden 2007. Suomalaisvastaajista EU:hun luottaa 63 prosenttia. Lisäksi 52 prosenttia eurooppalaisista ja 68 prosenttia suomalaisista ilmoittaa luottavansa Euroopan komissioon.

Kolme neljäsosaa vastaajista (75 %) ilmoitti pitävänsä itseään EU:n kansalaisina. Luku on suurin yli kahteen vuosikymmeneen. Suomalaisten keskuudessa vastaava luku on 86 prosenttia. Yli kuusi kymmenestä EU:n kansalaisesta (62 %) ja 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu toiveikkaasti EU:n tulevaisuuteen. Lisäksi Eurobarometri-tutkimuksessa saatiin kaikkien aikojen suurin kannatus yhteisvaluutalle sekä koko EU:ssa (74 %) että euroalueella (83 %). Suomalaisten keskuudessa kannatus on tätäkin suurempaa eli 90 prosenttia.

Eurooppalaiset haluavat vahvemman ja määrätietoisemman EU:n

Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta (69 %) katsoo, että Euroopan unioni on vakauden linnake levottomassa maailmassa. Suomalaisista tätä mieltä on 77 prosenttia. Lähes yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta (88 %, suomalaiset 89 %) on sitä mieltä, että maailman eri maiden ja alueiden olisi tehtävä keskenään enemmän sääntöpohjaista yhteistyötä.

Useampi kuin neljä viidestä EU:n kansalaisesta (86 %) ja 93 prosenttia suomalaisvastaajista on samaa mieltä siitä, että tullien korottaminen on haitallista maailmantaloudelle. Jos muut maat kuitenkin nostavat EU:sta peräisin olevan tuonnin tulleja, 80 prosenttia kaikista vastaajista ja 87 prosenttia suomalaisvastaajista katsoo, että myös EU:n olisi asetettava tulleja etujensa puolustamiseksi. Yli kahdeksan kymmenestä (81 %) kannattaa jäsenmaiden yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on korkein luku sitten vuoden 2004. Suomalaisvastaajista 88 prosenttia kannattaa yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.

EU:n talousarvion painopisteiden osalta EU:n kansalaiset toivovat, että varoja käytettäisiin puolustukseen ja turvallisuuteen (43 %), työllisyyteen, sosiaaliasioihin ja kansanterveyteen (42 %) sekä koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin ja tiedotusvälineisiin (34 %). Suomalaisvastaajat toivovat, että varoja käytettäisiin puolustukseen ja turvallisuuteen (61 %), koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin ja tiedotusvälineisiin (39 %) sekä energiakäänteeseen ja kohtuuhintaiseen energiaan (35 %).

Eurooppalaisten mukaan EU:n olisi toteutettava toimenpiteitä keskipitkällä aikavälillä turvallisuuden ja puolustuksen (39 %), talouden (29 %), muuttoliikkeen (24 %) sekä ilmaston ja ympäristön (24 %) aloilla. Suomalaisvastaajien mielestä tärkeimmät alat ovat turvallisuus ja puolustus (59 %), talous (37 %) sekä ilmasto ja ympäristö (31 %).

Rauha (41 %, +2 prosenttiyksikköä) nähdään edelleen EU:ta parhaiten edustavana arvona. Sen jälkeen tulevat demokratia (33 %, –2 prosenttiyksikköä) sekä oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien kunnioittaminen (28 %, uusi arvo). Suomalaisvastaajat näkevät EU:n tärkeimpinä arvoina oikeusvaltioperiaatteen (49 %), demokratian (44 %) sekä rauhan (43 %).

Tuki Ukrainalle ei horju

Venäjän jatkaessa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan 80 prosenttia eurooppalaisista ja 97 prosenttia suomalaisista toivottaa sotaa pakenevat ihmiset tervetulleiksi EU:hun. Yli kolme neljäsosaa (76 %) eurooppalaisista ja 95 prosenttia suomalaisista tukee taloudellisen ja humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle. EU:n kansalaisista 72 prosenttia ja suomalaisista 90 prosenttia kannattaa talouspakotteiden asettamista Venäjän hallitukselle, yrityksille ja yksityishenkilöille. Kuusi kymmenestä (60 %) eurooppalaisvastaajasta ja 75 prosenttia suomalaisvastaajista hyväksyy EU:n ehdokasmaan aseman myöntämisen Ukrainalle. Lisäksi 59 prosenttia tukee EU:n toimia puolustustarvikkeiden hankkimiseksi ja toimittamiseksi Ukrainalle. Suomalaisista näitä toimia tukee 90 prosenttia.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_25_1318