Laaja mittauskampanja Oulun edustalla ja Perämerellä selvittää jokivesien vaikutusta rannikkoympäristöön
4.6.2025 05:02:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Mittauskampanjassa 2.–6.6.2025 mitataan samanaikaisesti Oulujoen, Kiiminkijoen, rannikkovesien ja meren vedenlaatua laajalla alueella. Mukana ovat esimerkiksi sukeltava robotti ja tutkimusalus Aranda. Näytteitä otetaan ulkomereltä Nallikarin rantavesiin, ja niitä verrataan muihin Perämereen laskeviin jokiin. Pyrkimyksenä on myös perustaa pysyvä ympäristönseurannan alueellinen verkosto.
Uutta vedenlaadun mittausteknologiaa testataan Oulun edustalla Oulun yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyössä. Tavoitteena on parantaa ymmärrystä alueellisesta vedenlaadusta ja kasvihuonekaasupäästöistä.
Pohjois-Pohjanmaan jokien ja Perämeren vedenlaatu on heikentynyt viime vuosina esimerkiksi orgaanisen hiilen (humus) ja nitraatin osalta. Voimakas turvemaiden käyttö ja maankäytön muutokset lisäävät päästöjä ja heikentävät vesistöjen tilaa. Uusia, samanaikaisia mittaustekniikoita tarvitaan seuraamaan ja todentamaan vedenlaatua ja kasvihuonekaasupäästöjä. Mittaustekniikoita yhdistämällä saadaan yksityiskohtaisempi ja kattavampi käsitys ympäristöstä.
Kampanjassa testataan ja vertaillaan erilaisia mittauslaitteita, kuten sukeltavaa robottia eli autonomista liidintä, joka kulkee vedenpinnan alla eri syvyyksissä. Ilmatieteen laitoksen sukellusrobottia testataan nyt ensi kertaa Perämerellä, minne se jää tuottamaan tietoa merialueen tilasta. Syken tutkimusalus Aranda vierailee Oulun edustalla ja kerää ulkomerellä näytteitä joki-meri-jatkumosta. Syken Tieto 1 -vene tuottaa matalan rannikkoalueen ja jokisuiden alueellista vedenlaatutietoa yhtä aikaa useiden eri valmistajien vedenlaatuantureilla, jotta tuloksia voidaan vertailla. Laaja, yhteinen näytteenottokampanja toteutetaan osana VISIO- ja LandSeaLot-hankkeita.
Uusi teknologia lisää ymmärrystä vesistöjen ja Perämeren tilasta
”Pohjois-Pohjanmaalta on puuttunut jatkuvatoiminen mittaus vesistöistä ja eri maankäyttömuotojen vaikutuksista. Nyt tilannetta pyritään parantamaan”, kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila Oulun yliopistosta. Näytteenottokampanja toteutetaan pääosin Oulujoella ja sen suistossa, ja yhteistyötä tehdään myös Oulun kaupungin kanssa suositun Nallikarin uimarannan vedenlaadun muutoksien syiden tarkastelussa.
Kesäkuun mittauskampanja kytkeytyy myös laajempaan kehitystyöhön, jossa Perämereen laskeville Kuivajoelle, Kiiminkijoelle ja Siikajoelle rakennetaan uudet jatkuvatoimiset vedenlaatuasemat. “Turvemaiden maankäytön muutokset näiden jokien valuma-alueilla lisäävät kuormitusriskejä, ja jatkuva mittaus tarjoaa tarkempaa tietoa vedenlaadun vaihteluista erityisesti tulva- ja sadejaksojen aikana, jolloin perinteinen näytteenotto ei riitä kattavaan seurantaan”, toteaa kehittämispäällikkö Anna-Kaisa Ronkanen Suomen ympäristökeskuksesta. Hankkeessa rakennetaan myös tietojärjestelmä, josta tiedot voidaan jakaa reaaliaikaisesti myös yleisölle.
“Siikajokeen tulevat mittarit täydentävät hyvin mittauksia Luonnonvarakeskuksen Ruukin koeasemalla, missä maatalouden vesistökuormitusta on tutkittu muun muassa jatkuvatoimisilla vedenlaatuantureilla jo useiden vuosien ajan”, kertoo tutkija Maarit Liimatainen Luonnonvarakeskuksesta.
”Sukellusrobotin eli autonomisen liitimen avulla saadaan uutta tietoa jokien vaikutuksesta rannikkoalueen vedenlaatuun eri syvyyksissä”, sanoo erikoissuunnittelija Kimmo Tikka Ilmatieteen laitokselta. ”Liidin mittaa meren vesirungon fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia sukeltaessaan ohjelmoitua reittiä vedenpinnan alla. Uusien sukeltavien robottien avulla voidaan tutkia entistä tarkemmin Itämeren fysikaalisia ominaisuuksia, kuten happipitoisuutta sekä meren lämpötilan ja suolaisuuden vaihtelua ja virtauksia.”
Uusi mittaustekniikka ja autonomiset laitteistot mahdollistavat paremman ja luotettavamman jatkuvan mittauksen vesistöissä. Tavoitteena on perustaa pitkäaikainen ympäristönseurannan alueellinen verkosto, joka perustuu paikalliselle ja alueelliselle yhteistyölle.
Visio-hankkeen investointi ja kehittämisosuudet osarahoittavat Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Euroopan rakennerahaston Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta, Oulun innovaatioallianssi sekä hankkeen osapuolet. Projekti alkoi kesäkuussa 2024 ja jatkuu elokuuhun 2026.
Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä, VISIO-hanke
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Marttila, apulaisprofessori, Oulun yliopisto, 0294 48 4393, hannu.marttila@oulu.fi
Anna-Kaisa Ronkanen, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus, 0295 251 216, anna-kaisa.ronkanen@syke.fi
Kimmo Tikka, erikoissuunnittelija, Ilmatieteen laitos, 050 439 2886, kimmo.tikka@fmi.fi
Maarit Liimatainen, tutkija, Luonnonvarakeskus, 050 301 9564, maarit.liimatainen@luke.fi
Kuvat
Linkit
- Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä, VISIO-hanke
- Tarkka järjestelmä alueellisten ilmastopäästöjen todentamiseen – turvevaltainen Pohjois-Pohjanmaa seurantamenetelmien edelläkävijänä
- Lisätietoa LandSeaLot hankkeesta englanniksi
- Suomen ympäristökeskus
- Ilmatieteen laitos
- Luonnonvarakeskus
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tekoälyinnovaatiot ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vauhdittavat digitaalisen suunterveydenhuollon kehitystä23.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima DSS Oral –hanke esitteli verkkoseminaarissaan merkittäviä edistysaskeleita digitaalisten ja tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittämisessä suunterveydenhuollon tueksi. Hankekumppaneiden tutkijoiden esityksissä käsiteltiin muun muassa suunterveyden riskinarvioinnin kehitystä, syväoppimiseen perustuvia seulontamenetelmiä älypuhelinkuvien avulla, automaattista hampaiden tunnistusta sekä uusia lähestymistapoja luotettavien ennustemallien rakentamiseen rajallisen aineiston pohjalta.
Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen22.4.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.
Uusia satamatyökoneita Oulun yliopiston raskaan sarjan automaatiolaboratorioon22.4.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston raskaan sarjan laboratorio OuluZonessa vahvistuu myös satamalogistiikan tutkimus- ja koulutusympäristöksi. Konttien nostotyökone ja ohjaushytitön terminaalitraktori ovat esimerkkejä, joissa kuljettajan korvaavat automaatio ja etäohjaus. Uusien työkonehankintojen ja tutkimuksen avulla Oulussa tehdään suuri siirto satamalogistiikan automatisaatiossa. Kyseessä on osa laajempaa Port Automation -investointihanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen ensimmäinen avoin ja kokeellisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö merikonttien käsittelyyn, varastointiin, purkamiseen ja kuormaukseen automaattisesti ohjatuilla työkoneilla.
Oulun yliopisto rakentaa Suomeen johtavaa autonomisten työkoneiden tutkimusympäristöä - häiriönsietotestaus yhtenä kärkenä22.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Autonomiset työkoneet ja järjestelmät ovat tulossa työmaille. Miten ne toimivat, jos paikannus tai tiedonsiirto häiriintyy? Oulun yliopisto on käynnistänyt itsenäisiin työkoneisiin liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa autonomisten laitteiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
6G-professori Mehdi Bennis mukana arvostetussa IEEE Mimno -palkinnon saaneessa terahertsitaajuuksien tutkimuksessa21.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu professori Mehdi Bennis Oulun yliopiston 6G Flagship -ohjelmasta, on saanut Harry Rowe Mimno -palkinnon langattoman tietoliikenteen kehittämistyöstä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme