Laaja mittauskampanja Oulun edustalla ja Perämerellä selvittää jokivesien vaikutusta rannikkoympäristöön

Uutta vedenlaadun mittausteknologiaa testataan Oulun edustalla Oulun yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyössä. Tavoitteena on parantaa ymmärrystä alueellisesta vedenlaadusta ja kasvihuonekaasupäästöistä. 

Pohjois-Pohjanmaan jokien ja Perämeren vedenlaatu on heikentynyt viime vuosina esimerkiksi orgaanisen hiilen (humus) ja nitraatin osalta. Voimakas turvemaiden käyttö ja maankäytön muutokset lisäävät päästöjä ja heikentävät vesistöjen tilaa. Uusia, samanaikaisia mittaustekniikoita tarvitaan seuraamaan ja todentamaan vedenlaatua ja kasvihuonekaasupäästöjä. Mittaustekniikoita yhdistämällä saadaan yksityiskohtaisempi ja kattavampi käsitys ympäristöstä. 

Kampanjassa testataan ja vertaillaan erilaisia mittauslaitteita, kuten sukeltavaa robottia eli autonomista liidintä, joka kulkee vedenpinnan alla eri syvyyksissä. Ilmatieteen laitoksen sukellusrobottia testataan nyt ensi kertaa Perämerellä, minne se jää tuottamaan tietoa merialueen tilasta. Syken tutkimusalus Aranda vierailee Oulun edustalla ja kerää ulkomerellä näytteitä joki-meri-jatkumosta. Syken Tieto 1 -vene tuottaa matalan rannikkoalueen ja jokisuiden alueellista vedenlaatutietoa yhtä aikaa useiden eri valmistajien vedenlaatuantureilla, jotta tuloksia voidaan vertailla. Laaja, yhteinen näytteenottokampanja toteutetaan osana VISIO- ja LandSeaLot-hankkeita. 

Uusi teknologia lisää ymmärrystä vesistöjen ja Perämeren tilasta  

”Pohjois-Pohjanmaalta on puuttunut jatkuvatoiminen mittaus vesistöistä ja eri maankäyttömuotojen vaikutuksista. Nyt tilannetta pyritään parantamaan”, kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila Oulun yliopistosta. Näytteenottokampanja toteutetaan pääosin Oulujoella ja sen suistossa, ja yhteistyötä tehdään myös Oulun kaupungin kanssa suositun Nallikarin uimarannan vedenlaadun muutoksien syiden tarkastelussa. 

Kesäkuun mittauskampanja kytkeytyy myös laajempaan kehitystyöhön, jossa Perämereen laskeville Kuivajoelle, Kiiminkijoelle ja Siikajoelle rakennetaan uudet jatkuvatoimiset vedenlaatuasemat. “Turvemaiden maankäytön muutokset näiden jokien valuma-alueilla lisäävät kuormitusriskejä, ja jatkuva mittaus tarjoaa tarkempaa tietoa vedenlaadun vaihteluista erityisesti tulva- ja sadejaksojen aikana, jolloin perinteinen näytteenotto ei riitä kattavaan seurantaan”, toteaa kehittämispäällikkö Anna-Kaisa Ronkanen Suomen ympäristökeskuksesta. Hankkeessa rakennetaan myös tietojärjestelmä, josta tiedot voidaan jakaa reaaliaikaisesti myös yleisölle.  

“Siikajokeen tulevat mittarit täydentävät hyvin mittauksia Luonnonvarakeskuksen Ruukin koeasemalla, missä maatalouden vesistökuormitusta on tutkittu muun muassa jatkuvatoimisilla vedenlaatuantureilla jo useiden vuosien ajan”, kertoo tutkija Maarit Liimatainen Luonnonvarakeskuksesta. 

”Sukellusrobotin eli autonomisen liitimen avulla saadaan uutta tietoa jokien vaikutuksesta rannikkoalueen vedenlaatuun eri syvyyksissä”, sanoo erikoissuunnittelija Kimmo Tikka Ilmatieteen laitokselta. ”Liidin mittaa meren vesirungon fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia sukeltaessaan ohjelmoitua reittiä vedenpinnan alla. Uusien sukeltavien robottien avulla voidaan tutkia entistä tarkemmin Itämeren fysikaalisia ominaisuuksia, kuten happipitoisuutta sekä meren lämpötilan ja suolaisuuden vaihtelua ja virtauksia.” 

Uusi mittaustekniikka ja autonomiset laitteistot mahdollistavat paremman ja luotettavamman jatkuvan mittauksen vesistöissä. Tavoitteena on perustaa pitkäaikainen ympäristönseurannan alueellinen verkosto, joka perustuu paikalliselle ja alueelliselle yhteistyölle.  

Visio-hankkeen investointi ja kehittämisosuudet osarahoittavat Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Euroopan rakennerahaston Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta, Oulun innovaatioallianssi sekä hankkeen osapuolet. Projekti alkoi kesäkuussa 2024 ja jatkuu elokuuhun 2026.

Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä, VISIO-hanke 

Tarkka järjestelmä alueellisten ilmastopäästöjen todentamiseen – turvevaltainen Pohjois-Pohjanmaa seurantamenetelmien edelläkävijänä

Lisätietoa LandSeaLot hankkeesta englanniksi 

Suomen ympäristökeskus 

Ilmatieteen laitos 

Luonnonvarakeskus