Opas aurinkosähköä harkitsevalle: asennustyöt kuuluvat ammattilaisille

Aurinkosähköjärjestelmän hankintaa harkitsevan on hyvä ymmärtää, mitä asioita on selvitettävä ennen asennusta, järjestelmää valittaessa ja ja asennuksen aikana, sekä mitä dokumentaatiota vaaditaan osoittamaan, että työ on tehty oikein.

”Aurinkosähköjärjestelmän hankintaprosessin jokaisesta vaiheesta tulee asiakkaalle jäädä hyvien dokumentointitapojen tai standardien mukainen kirjallinen todiste. Joistakin vaiheista on laadittava määräsisältöinen pöytäkirja osoitukseksi vaatimustenmukaisuudesta”, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg sanoo.

Lyhyt muistilista: mitä kannattaa huomioida

Seuraavassa on yhteenveto aurinkosähköjärjestelmän hankintaan liittyvistä asioista, jotka on hyvä huomioida eri vaiheissa:

1. Asennusalustan, esimerkiksi katon, soveltuvuus asennukselle: Kattovalmistajan takuuehdot ja ohjeet, rakentamismääräykset, lumi- ja tuulikuormien huomiointi ja pelastusviranomaisten ohjeet.
2. Järjestelmän mitoitus asiakkaan tarpeisiin: Asiakkaan kulutustiedot ja -tarpeet, järjestelmän asennusolosuhteet ja toiminta näissä olosuhteissa, järjestelmän kannattavuus.
3. Hankkeen luvat: Rakennusvalvonta, verkkoyhtiö ja suojelluissa kohteissa museoviranomaiset.
4. Urakointioikeutta edellyttävät sähköasennukset: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin urakoitsijarekisteri.
5. Paneeliston telineiden asennus: Telinevalmistajan ja paneelien valmistajan ohjeet, kattovalmistajan ohjeet.
6. Paneeliston, kaapelien ja laitteiden asennus: Sähköasennusten standardit ja laitevalmistajan ohjeet.
7. Sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksen pöytäkirja: Sähköturvallisuuslain STL 1135/2016 edellyttämät standardien mukaiset tarkastukset, mittaukset ja pöytäkirjat tuloksista.

Varmista kattorakenteiden kunto

Katon kunto ja rakenteellinen kestävyys pitää tarkistaa. Aurinkopaneelien alle jäävien katteiden tulee olla siinä kunnossa, että niiden käyttöikä on vähintään sama kuin katteen päälle asennettavalla aurinkopaneelistolla.

Jos urakoitsija havaitsee, että vesikatteet tai kattorakenteet ovat heikkoja tai vaativat korjausta, urakasta kannattaa kieltäytyä. Vastuu kattorakenteista on ensi sijassa kiinteistön haltijalla, mutta vastuullisesti toimivan urakoitsijan on syytä arvioida ja tunnistaa riskit.

Myös kattovalmistajan takuuehdot ja ohjeet katolle tehtäviin asennuksiin tai muutoksiin kannattaa tarkistaa.

Huolehdi luvat kuntoon

Verkkoyhtiöllä voi olla sanottavansa järjestelmän suuruuteen suhteessa asiakkaan sähköliittymän kapasiteettiin. Verkkoyhtiön täytyy voida erottaa pientuotanto verkosta, jos jakeluverkon turvallisuutta pitää varmistaa esimerkiksi asennustöiden kannalta.

Myös pelastusviranomaisilla on ohjeita etenkin suurempiin kohteisiin, joissa voidaan joutua evakuoimaan ihmisiä kattojen kautta.

”Mahdollisia lisävaatimuksia ovat esimerkiksi palo-osastointien huomioon ottaminen paneeliston katolle sijoittelussa sekä paneeliston virrattomaksi tekemisen keinot pelastustoiminnan yhteydessä”, Orrberg sanoo.

Vaatimusten selvittäminen vaatii yhteydenottoa alueelliseen pelastuslaitokseen ainakin pelastussuunnitelman alaisissa kohteissa. Pelastuslaitokselle tulee usein toimittaa dokumentteja ja ohjeita järjestelmien toiminnasta hätätilanteissa.

Rakennusvalvontaviranomaiselta tulee varmistaa, tarvitaanko paneeliston asennuttamiseen rakennuslupa. Yllätyksiä on ollut erityisesti suojelluissa kohteissa ja asuinalueilla, ja voimaloita on jouduttu jopa jälkikäteen purkamaan.

”Katon myötäiset asennukset voidaan tehdä pääsääntöisesti ilman erillistä ilmoitusta. Erikseen omille maatelineilleen asennettavat tai muuten erikoisemmat julkisivuratkaisut vaativat yleensä vähintään toimenpideluvan”, Orrberg sanoo.

Aurinkosähkö kannattaa käyttää itse

Määräykset eivät edellytä paneeliston mitoituksen ja kannattavuuden tarkasteluja, mutta dokumentaatio näistä on osoitus urakoitsijan ammattitaidosta ja hyvästä asiakaspalvelusta.

”Tätä varten selvitetään asiakkaan tarpeet eli kulutus tuntitasolla. Sen jälkeen simuloidaan järjestelmän tuotto huomioiden paneeliston suuntaus, kallistuskulma, varjostumat ja muut merkittävät tekijät. Tuntitasolla tarkastelu antaa varmuutta kannattavuuden kannalta olennaiseen tekijään: aurinkosähkön omakäytön mahdollisuuksiin”, Orrberg opastaa.

Aurinkosähkön käyttäminen itse on pääsääntöisesti kannattavinta, koska aurinkoisten tuntien (pörssi)sähkön hinta ja siten verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus ovat laskussa. Lievä järjestelmän ylimitoitus on siltikin yleensä kannattavinta, koska kiinteät kulut asennustöistä, telineistä ja muista laitteista eivät juurikaan kasva, vaikka suhteellisen edullisia paneeleja asennettaisiin enemmän.

Akuilla vai ilman?

Moni on jo toteuttanut tai harkinnut lisäävänsä aurinkosähköjärjestelmäänsä akkuenergiavaraston. Valitettavasti akkumarkkinoilla on myös tuotteita ja toimijoita, joiden laatu tai luotettavuus ovat kyseenalaisia.

Ennen kuin investoi akkuihin, Orrberg suosittelee tarkastelemaan myös muita keinoja. Automaation ja muiden älykkäiden ohjausten avulla voi parantaa aurinkosähkön omakäytön tehokkuutta. Lämpimän veden ja varaavan sähkölämmityksen hyödyntäminen pientaloissa mahdollistaa yleensä noin 10 kilowattitunnin päivittäisen energiavaraston, joka kannattaa hyödyntää ensin, koska vastaavat akkuenergiavarastot maksavat asennettuna 6 000–10 000 euroa.

”Akkuenergiavarastojen hinnat ovat voimakkaassa laskussa ja hyviä kannattavuusarvioita on jo nähtävillä. Kannattavuus on hyvä huomioida jo aurinkosähkön laitevalinnoissa. Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän invertterissä on hyvä olla akustolle suora liitäntämahdollisuus, jolloin akku käyttää samaa ”hybridi-invertteriä” – standarditermein varaaja-vaihtosuuntaajaa. Tällöin säästää yhdestä aurinkosähkön tasasähkö – kiinteistön vaihtosähkö – akun tasasähkö -muunnosrumbasta aiheutuvat häviöt ja merkittävän osa erillisen akkujärjestelmän invertterin hinnasta”, Orrberg sanoo.

Akkuenergiavaraston asentamisessa on kriittistä huomioida paloturvallisuus, rakenteelliset asiat ja niiden vaikutus kiinteistön sähkönjakeluun. Akut mahdollistavat sähkön hintavaihtelujen hyödyntämisen ja muut mekanismit, kuten reservimarkkinat. Tällöin myös yösähkön hyödyntäminen lisääntyy, ja sähköjohdot ja -keskukset voivat käydä vaarallisen kuumina.

Eri järjestelmien integroinnin ja yhteensovituksen monimutkaisuudesta  

Kuinka saada aurinkosähkö, automaatio, älykkäät kuormat, akkuenergiavarasto ja ihmisetkin toimimaan harmoniassa – ei pelkästään kustannustehokkaasti ja mukavasti, vaan myös turvallisesti?

Pahimmillaan tarinat kertovat eri toimijoiden eri järjestelmiin tekemistä eriaikaisista suorituksista, joista kukaan ei halua ottaa vastuuta ongelmatilanteessa. Sähköturvallisuuslaki ei kuitenkaan tunnista omia poteroita.

”Lähtökohtaisesti kaikki sähkötyöt pitää aina käsitellä laajempana kokonaisuutena ja on huomioitava lisätyn sähköistyksen vaikutusta kaikkiin muihin”, ylitarkastaja Esko Iivonen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista toteaa.

Kokonaisuuden turvallisuuden ja toimivuuden varmistaminen voi edellyttää merkittäviä muutoksia myös muihin olemassa oleviin asennuksiin.

”Nykyisiä asennuksia voidaan joutua tarkastelemaan ja parantamaan. Esimerkiksi sähkökeskuksia voidaan joutua uusimaan tai lisäämään sähköisiä suojauksia, jotta sähköistykset pysyvät turvallisina kaikissa tilanteissa usean rinnakkaisen teholähteen kanssa. Lisäksi voidaan joutua muuttamaan muiden älykkäästi ohjautuvien kuormien ohjausratkaisuja, jotta ne toimivat oikein”, Orrberg valottaa.

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen on ammattilaistyötä

Viimeistään laitevalinnoista eteenpäin työ vaatii sähköalan ammattitaitoa, jotta järjestelmän laitteet ja komponentit valitaan oikein. Komponenttien yhteensovitukseen ja valintaan on olemassa tarkkoja vaatimuksia, joilla varmistetaan riittävät varmuuskertoimet. Valintojen oikeellisuudesta todistukseksi jää käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjaan tehty tarkistuslista.

”Kiinteistöjen sähköasennukset vaativat erillisen oikeuden sähkötöihin. Tilaajan on syytä varmistua, että järjestelmän asennuksen tekee Tukesin rekisteröimä ammattilainen. Toiminnanharjoittajan oikeuden sähkötöihin ja työalueen laajuuden voi tarkistaa Tukesin julkisesta sähköurakoitsijarekisteristä”, Iivonen neuvoo.

”Sähköverkkoon liitettävän aurinkogeneraattorin osien, kuten paneeliston tai johtojärjestelmän asennustyöt, eivät ole jokaiselle sähkönkäyttäjille sallittuja sähkötöitä. Kuten eivät ole muutkaan kiinteistöjen sähköasennukset”, Iivonen muistuttaa.

”Turvallisen lopputuloksen saavuttamiseksi vastuullinen ammattilainen seuraa asennustyön kulkua ja oikeaa asennustapaa sen kaikissa vaiheissa. On sähköturvallisuuslain (STL 1135/2016) vastainen ja vakavan virheellinen menettely, jos sähköurakoitsija varmistumatta koko asennuksen oikeasta asennustavasta tekee pelkästään asennuksen sähköiset kytkentätyöt, käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja käyttöönottotarkastuspöytäkirjan.”

Kirjallisesti dokumentoituna, kiitos

Aurinkosähköjärjestelmien standardeissa on useita vaatimuksia, joissa huomioidaan paneeliston ja laitteiden sijoittelu poikkeuksellisen haastaviin olosuhteisiin ja paneeliston tasasähkön haastavuus laitteiden ominaisuuksien kannalta.

”Kaapelien tulee esimerkiksi olla korkeita lämpötiloja kestäviä, paneeliston läheisyyteen sijoitettujen laitteiden tulee olla riittävän kestäviä ulko-olosuhteissa, liittimien tulee olla varmasti yhteensopivia saman valmistajan tuotteiden kanssa, vaihtosuuntaaja tai invertteri tulee olla sijoitettu turvallisesti ja paljon muuta”, Orrberg listaa. Näiden vaatimusten toteutuminen kirjataan käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan.

Kiinteistön sähköpiirustukset ja merkinnät on päivitettävä tai näiden puuttuessa toimitettava muutoksien osalta vähintään periaatteelliset kaaviot, jotta uuden laitteiston huollot ja muut ylläpidolliset tehtävät voidaan tehdä turvallisesti.

Sähköasennusten käyttöönottopöytäkirjan toimittaminen on sähköturvallisuuslain mukainen yksiselitteinen vaatimus sähkölaitteiston rakentaneelle sähköurakoitsijalle. Sen voi jättää toimittamatta vain hyvin vähäisistä asennustöistä, kuten esimerkiksi yksittäisen pistorasian vaihtamisesta. Vähäistenkin asennustöiden testausten tulokset on annettava tarvittaessa laitteiston haltijalle.

Pöytäkirjojen tärkeintä sisältöä ovat tiedot siitä, mitä standardeja on noudatettu. Asiakkaiden on hyvä olla tietoisia seuraavista yleisimmistä aurinkosähköjärjestelmiin vaadittavista ja pöytäkirjoissa todennettavista standardeista:

• SFS 6000 -standardisarja antaa yleiset vaatimukset sähköasennuksille
• SFS 6000-6 antaa yleiset vaatimukset käyttöönottotarkastuksille
• SFS 6000-7-712 -standardi antaa aurinkosähköjärjestelmien lisävaatimukset
• SFS-EN 62446-1 antaa lisävaatimukset aurinkosähköjärjestelmien käyttöönottotarkastuksille, merkinnöille ja dokumentaatiolle
• SFS 50549-1 määrittää miten yleiseen jakeluverkkoon liitetyn voimalan kuuluu toimia
• SFS-EN 1991-1 -standardisarja tuuli- ja lumikuorman määrittelyyn